Peiliin katsomisesta ja muustakin...

Eräs ihminen taitaa olla loukkaantunut eräästä fb kirjoituksestani, joka kuitenkin oli ihan asiallisesti kirjoitettu. Tosin olin kirjoittanut saman tekstin muistiooni jo aiemminkin. Itse ennen kirjoitukseni julkaisua fb:hen loukkaannuin hieman tämän ihmisen kirjoituksesta ☹️ En silti tahtoisi mitään kränää hänen kanssaan. Jännä kuinka monesti ihmiset toitottaa että pitäisi välillä katsoa itseään peiliin. Minä katson omia virheitäni peilistä aika helpollakin mutteivat ne sanojat tunnu koskaan itse siihen katsovan vaan pistävät lähes KAIKEN aina minun syykseni.

Jotkut myös vetoavat minun olevan vittumainen akka jo sillä verukkeella että eihän sillä ole paljoa edes kaveteitakaan. Minusta siihen vetoaminen on aika pikkusieluista. Sitä paitsi minulle tällä hetkellä riittää tämä nykyinen määrä ystäviä sekä kavereita. Enempi merkitsee laatu kuin määrä. Efes fb:ssakaan en hyväksy yleensä ketä tahansa kaverikseni, enkä etenkään täysin tuntemattomia.  

Sitten asiasta toiseen. Joku aika sitten onnistuin ilmeisesti saamaan viruksen tähän puhelimeeni. Sen jälkeen kävin siskoni luona kahtena eri päivänä pistämässä täyä kapulaa kuntoon.  Liikkeessä se olisi tullut maksamaan mutta siskoni teki sen ilmaiseksi. Olisin hänelle tarjonnut syömiset kiitokseksi samalla kun itse tilasin subilta patonkia mutta sovittiin että joku toinen kerta kun hänelle oli tulossa kaupasta monen päivän ruokatilaus.

Meni iltaan saakka noina kertoina kun menin hänen luokseen niin tulin valmiiksi maksettavalla taksilla kotiini. Muuten olisi pitänyt odotella kahta eri bussia ja matkassa olisi mennyt yhteensä varmaankin noin vajaa tunti.

Viime yönä nukuin tavallista paremmin vaikka heräilinkin välillä miettimään onko minulla menoa jonnekin. Heräsin iltapäivällä ja vieläkin väsyttää.

Kävin viime torstaina ystävän kyydillä/kanssa yhdistyksen pikkujouluissa. Ruoka oli oikein hyvää ja sitä sai ottaa kotiinkin mukaan 😊 Olivat siis alkottomat pikkujoulut, kello 16-19.00 Tultiin sinne jo joskus paljon ennen neljää ja lähdettiin joskus 18.30 jälkeen. 

Lahjaksi vein purkkapussin ja itse sain tarran ihan sattumalta 🙂 Toki lahjaa ei ollut pakko viedä.

Tänä vuonna en ole vielä syönyt yhtään torttua kun ei niitä nyt pikkujouluissakaan ollut. Jälkiruokana siellä oli hyvää marjakinuskirahkaa (jos oikein muistan) sekä kahvia. Siitä puheenollen voisinkin kohta keittää kahvit 😊 Ruokahaluni on vähentynyt mutta se on vain hyvä asia 😊

Peruuntuneita suunnitelmia

En yleensä pahemmin suunnittele mitään sillä ne eivät yleensä toteudu. En päässyt yhdistyksen pikkujouluihin koska olin kipeä, samasta syystä siirtyi myös omatkin juhlat sekä erään kaverin illanistujaiset peruuntuivat muitten sairastumisen takia. No, lauantaina sentään pääsin kaverin luokse pikkujouluihin ja hauskaa oli. Osa meistä jatkoi baariin, minäkin, vaikka oli tarkoitus etten sinne lähde mutta läksinpä sitten kuitenkin. Milloinkahan sitä omat juhlat voisi pitää... tässä kuussa on lääkärin aikakin liittyen unitutkimuksiin.

Kipeänä olin kaksi viikkoa mutta en nyt enää vähään aikaan.

Laihduin tuolloin neljä kiloa mutta ilmeisesti ne on tulleet jo takaisin vielä enemmänkin kanssa. Sen jälkeen kun tervehdyin niin on ollut ihan kamalaa suolaisen himoa. Söin mm pussillisen noitapillejä, purkillisen oliiveja ja kaksi grillijuustoa, mutta en kuitenkaan kerralla noita kaikkea. Tänään olisi vielä valkohomejuustoa kera viinirypäleiden. Tiedän kyllä että suola turvottaa ja nostaa verenpainetta jne mutta mieliteot on olleet kiusallisen suuria ja ovat vaivanneet niin kauan kunnes sitä suolaista olen saanut. Makean nälkää ei nyt ole ollut läheskään niin paljoa kuin yleensä, sen jälkeen kun olin kipeänä. 

Ensin en syönyt kipeänä ollessa paljoa mitään, enimmäkseen join lämpimiä juomia. Sen verran söin että se auttoi heikkoon verensokeriin (ja diabetesta minulla ei siis ole mutta muuten meni verensokerit päin peetä) ja makeaa söin tosi vähän eli jäätelöä joka maistui silloin vain pelkältä sokerilta niin ei sekään paljoa houkuttanut.

Unitutkimuksessa kävin marraskuussa. Ei tullut tuolloin pahimpia kohtauksia (en ainakaan muista) mutta joihinkin kumminkin heräsin. Letkuja oli kamalasti. Siellä sai nukkua niin pitkään kuin halusin niin tuli kolmen aikaan päivällä kysymään joko herään ylös. Sitten kävin suihkussa ja söin siellä aamupalan kuin edellis iltana iltapalankin.

Sitten äiti tuli hakemaan minut. Illallakin oli jonkin aikaa kanssani siellä 🥰

Pian on äidin synttäritkin ja tein hänelle ne sukat jotka ovat entisessä postauksessani kuvassa. 🥰

Suosiolla neulomista

Yritin lähes väkisin saada kirjoiteltua muistiinpano vihkoihin asioita ylös sellaisella käsialalla että saa edes jotain selvää tekstistä mutta ei perkele kun en saanut siitä selvää itsekään. Mitä kovemmin yritän tehdä selvää käsialaa niin sitä huonompaa se on. Ja jos en yritä yhtään niin lopputulos on silloinkin sellainen ettei siitä selvää saa. Suoraan sanottuna minua suuresti vituttaa tuo käsiala. Se on verrattavissa (enkä nyt tarkoita sitä että pitäisin itseäni hyvänä kirjoittajana vaan että on esim. tarvetta tehdä omaa juttuaan) siihen jos muusikko menettäisi kykynsä soittaa taikka laulaa taikka taiteilija kadottaisi kyvyn esim. maalata. (Ei siis mitenkään liity siihen ovatko he taitavia jutuissaan vaiko eivät). Monta kertaa on tehnyt jo mieli heittää paperit ja kynät seinään (niin kuin joskus kouluaikoina tein matematiikan kirjalle joka repesi. Tosin yläaste aikoina lintsasin aika usein sekä en keskittynyt tunteihin).

No, ajattelin sitten alkaa TAAS neulomaan mutta koska minulla on neuloosi niin nautin neulomisesta (yleensä) niin se sentään sujuu... tai sitten ei. Aloitin nimittäin neulomaan äidin synttärisukalle paria koska edellisestä tuli noin 10-12 kerrosta liian pieni... Katsoin kerrokset/koot väärin mutta nyt siis olen tuolle sitä paria uutta tekemässä ja on ihan rento fiilis. Jos olisin tuota pieneksi jäänyttä sukkaa alkanut purkamaan niin ei siitä olisi tullut yhtään mitään. Tulos luultavammin olisi ollut sama kuin nyttenkin, eli uutta paria vain tekemään.

Tuokin virhe oli suuri huolimattomuusvirhe mutta ei se enää haittaa. Rentoudun usein, kuten nytkin neulomisesta.

Tänään bussissa ollessani ystäväni tuli yhtä aikaa bussiin ja vähän myöhemmin toinen ystävä soitti minulle ja oli mukava jälleen jutella hänen kanssaan 😊 Piristi ihan mieltä 😊 Kuten myös äidinkin kanssa juttelu 😊

Marras- ja joulukuussa on juhlia luvassa ja vähän muutakin menoja 😊 

Kotiin tullessa oli taas portaitten kaiteet maalattu niin kuin epäilinkin että ne maalataan vielä toiseenkin kertaan. Lähtiessäni tänään ryhmään oli rappusten alapuolella lojumassa maalausvälineitä. Oli siis hankala kiivetä portaat ylös sillä ne ahdistavat minua jo muutenkin. Mummokärryn ansiosta kuitenkin sain tasapainoa pidettyä hieman paremmin. Bussissa sanoin ystävällekin että varmaan maalaavat kaiteet uudestaan niin hän sanoi että menisin hänen luokseen ellen pääse rappuja ylös. Hän nimittäin asuu aika lähellä. Pääsin ne onneksi kuitenkin ylös.

Kuvassa (joka taas väärin päin) on äidin synttärisukat.

Omat synttärini olivat viralliset viime viikonlopulla. Juhlat (kertaa kaksi) pidän myöhemmin. Äidinkin kanssa on tarkoitus hieman juhlia kunhan pääsee luonani käymään 🥰

Eilen illalla hieman hemmottelin itseäni roskaruoalla. Tilasin soijatortillan, ranskalaiset kahdella kastikkeella, mansikkapirtelön sekä kanelipullan. Kanelipullan söin tänään.

Syötätystä ja ryhmissä käymistä

Olen parina päivänä suosiolla kirjoittanut tietokoneella sillä käsialassani ei ole tapahtunut mitään muutosta parempaan. 

Kävin tänään eräässä tanssi ryhmässä ja sen jälkeen eräässä keskustelu ryhmässä. Tässä lähi päivänä kävin kirjoitus ryhmässä joka vasta alkoi ensimmäistä kertaa. Vaikutti tosi kivalle se ryhmä.

On ollut nyt väsynyt olo ja samalla helpottunut kun voi ottaa viikonlopun niin rennosti kun ei ole minnekään menoa.

Tänään on syötättänyt kamalasti ☹️ Nytkin syön rusinoita, eivätkä ne todellakaan sovi laihdutukseen sillä 100 grammassa on noin 59 grammaa sokeria. 

Herkuttelin myös yhdellä suffelilla ja da capo patukalla. Niistä tuli niin yhtä tyydyttynyt olo kuin esim jos polttaessa teki mieli tupakkaa ja kun sitä sitten sai tai kuin kahvihammasta on kolottanut ja sitten saanut sitä. Luulenpa että minulla on jonkin sortin sokeririippuvuus (jota ei oteta vakavasti). 

Kävin tässä eräs päivä ystävänikin luona ja yhden toisen ystävänikin kanssa kirjoitellaan lähes päivittäin whatsappia enemmän tai vähemmän.

Kyllä nämä hetket omien harrastustenkin jne parissa ovat minulle tärkeitä. Jaksan sitten enempi sosiaalisia tilanteita kun saa olla tarpeeksi omien juttujen parissa.

Se on sitten lokakuu ja se tarkoittaa sitä että on tässä kuussa synttärit. Vaikka muutenkin tähän tammikuussa muutin niin en vieläkään ole saanut aikaiseksi pitää tupareita. Jospa viettäisin molempia samassa, kuten tein viime kämppäänkin muuttaessani. Silloin tosin olin asunut siinä vain 2 kuukautta kun ne jo pidin.  Jos minulle läheiset jotain lahjaa   hommata niin toivon että se olisi jotakin käytännöllistä. Ja vaikka kuulostaakin taas kliseeltä niin vieraat on se ihan paras lahja. Osaan nimittäin antaa arvoa vieraille sillä niin usein kävi niin ettei kukaan kutsutuista tullut. Joskus kun niin kävi niin vedin yksin perseet ja simahdin sängylle vaatteet päällä. Sitten kun joskus sain yhdenkin vieraan juhlimaan kanssani niin olin siitäkin todella iloinen. Tätä nykyä kyllä on kutsuttaviakin enemmän 🥰

Rahaa on mennyt tässä kuussa todella paljon ja enimmäkseen laskuihin. Tuntuu että tässä kuussa on tullut kaikki mahdolliset laskut mitä vaan voi olla. Vuokra vie eniten rahaa eli 718 euroa jonka osuudesta eräs siihen laskettu summa on vesilasku. Tässä kämpässä kuitenkin on 56,5 neliötä ja viihdyn tässä hyvin. On kaksi huonetta ja keittiö ja tuo keittiökin on kivan kokoinen. Vessa vaan on epäkäytännöllinen, sillä siellä ainut säilytystila on lasinen hylly peilin edessä. Muita kylpyhuone tarvikkeita pitää säilyttää pesukoneen päällä kun ei niille oikein muutakaan tilaa ole. Lisäksi pitäisi suihkuverhossa olla toisenlaiset nipsuttimet että suihkuverhoa voisi käyttää koko alueella mikä sille on tarkoitettu.

Seuraavaksi teen iltakahvit ☺️ Jatkan koneella kirjoittelua.

Sisustamista ja pieniä suunnitelmia

Eilen kävin ystävän luona jossa oli myös hänen poikaystävänsä ja eräs muukin ystävä. Olo kivaa 😊 Vaikka tulikin yhden päivän varoitusajalla tuo tapaaminen. 

Tarkoitus olisi jossain vaiheessa lähteä päiväksi mökkeilemään mutten vielä tiedä milloinka. Toivottavasti kuitenkin toteutuisi tuo mökkeily jossain vaiheessa.

Olen saanut myös kutsun elokuun loppupuolella oleviin synttäritupareihin.  En vielä tiedä menenkö sinne... Äidin luokse pitää mennä jossain vaiheessa kun on neurologin aika syyskuun alussa ja paljon papereita täytettävänä. Äiti siis kirjoittaa ne puolestani kun sanelin hänelle sillä oma käsialani on edelleenkin niin kamalaa etten saa itsekään selvää.

Ystävälläkin on ensi kuussa synttärit. Saatetaan mennä tuolloin porukalla syömään. Lokakuussa olisi jokin tapahtuma jonne minut on kutsuttu. Lokakuussa on myös 41 vuotis synttärini. Vielä en tiedä milloin pidän omat tuparit kun pitäisi mm saada keittiöön ja olohuoneeseen laitettua kattolamput jne.

Uusi sohvani saapui viime perjantaina. Koottiin se äidin kanssa. Jossain vaiheessa oli hankaluuksia sillä ruuvin kohdat eivät meinanneet täsmätä oikealla kohtaa. Sohvaa pidellessä ja äidin ruuvatessa valui hiki selkäänpitkin mikä oli myöskin tuskanhikeä sillä selkää särki aivan kamalasti. Onneksi jossain vaiheessa pääsin istumaan. Sohva maksoi yli 300 euroa, kotiin tuonti 65 euroa ja pois vienti 50 euroa. Kyllä kirpaisee mutta käytin siihen saamani vakuutusrahat (joka oli kuulemma tavallista pienempi korvaus määrä). Sillä rahalla ostin myös olohuoneeseen lampun ja maton ja eteiseen maton. Eteisen matto maksoi noin 10 euroa ja oli viimeinen, mallikappale. Myöskin lamppu oli viimeinen mallikappale ja sain siitä -20 prosenttia alennusta. Olohuoneen matto maksoi vajaan 40 euroa sillä se oli muutenkin alennuksessa. Vielä saatava matto makuuhuoneeseen. Hieman isompi kuin tällä hetkellä ovat.

Kuvia laittaisin jos saisin laitettua ne niin etteivät menisi väärin päin...

Huomenna käytävä asioilla.

Syksyllä menen pariin uuteenkin ryhmään entisten lisäksi.

Asioilla ja ystävän luona

Olin perjantaina ja lauantain välisenä yönä ystäväni luona. Eka käytiin asioilla niin erään polun mäki oli niin liukas että kengät liukuivat siinä eikä ylös pääsystä meinannut tulla mitään. Piti ottaa koko ajan tukea lumipenkasta. Tuntui ettei pääse eteen eikä edes taaksekaan päin. Lopulta kuitenkin selviydyttiin jatkamaan matkaa.

Käytiin apteekissa ja lidlissä. Lidlistä ostin ruokaa sekä pinkin hupparimekon. Mietin pitkään ostanko sen vai en. Vein sen välillä takaisin hyllyyn kunnes hain sen takaisin koriini. Päätin sen ostaa ettei jää harmittamaan jälkeen päin, vaikka pitääkin olla nyt säästäväinen.

Lauantaina ystäväni teki sushia joka oli hyvää 😋 Syötiin myös mm vaniljamoussea jota sain mukaanikin.

Tänään söin Lidlistä ostamiani kasvis kaalikääryleitä ja hyvää oli sekin.

Olen yrittänyt kirjoitella mutta koska siitä ei selvää saa niin siirryin suosiolla neulomaan. Voisi tässä joku päivä pitkästä aikaa koristella vihkojen kansia.

Lähetin tässä eräs päivä seitsemän swappi palautusta, joihinka meni hemmetisti rahaa, sillä yhteen palautukseen menee yleensä kaksi postimerkkiä ja postimerkkien kappale hinta on muistaakseni 2,30 euroa eli kaksi on yhteensä 4,60 euroa (jos siis oikein muistan?) Onneksi oli ikimerkkejä jemmassa. Lisää en kuitenkaan raaskinut tilata samalla kun tilasin sen  h-kuori pakkauksen. Laatukin niissä kuorissa on huonontunut.

En mielelläni tee enää ostoksia joita en välttämättä tarvitse paljoa mutta uusi kalenteri pitäisi saada. Voisi sitäkin sitten koristella. Minulla oli 10 vuoden kalenteri joka muistaakseni päättyi viime vuonna mutta olen harkinnut sellaista uutta (a4 kokoa) sekä sitten hieman pienempää kalenteria (kirjaa). Jospa löytyisi jokin Suomalaisesta kirjakaupasta, tosin en sitä 10 vuoden kalenteria vielä raaski ostaa kun se maksaa useamman kympin (tosin se kestääkin kauan).

Yökylässä

Olin pitkästä aikaa eilen ystäväni luona yökylässä. Oli kivaa. Eilen saunottiin ja katsottiin telkkarista elokuvat Flightplan sekä Mielensäpahoittaja. Ensin mainitun olen nähnyt monesti ja jälkimmäisen olen nähnyt pari kertaa, tosin vain eilen alusta asti.

Syötiin sipsejä ja juotiin yhdet saunajuomat. Nukuin paremmin kuin pitkään aikaan ja kyllä olin väsynytkin. Ensin vaan taas heräilin siihen kun en hengittänyt ja hieman pelotti käydä nukkumaan. En kuitenkaan saanut niitä kamalia kohtauksia, joihin yleensä herään yöllä. Heräsinkin vasta noin 12 aikoihin. Syötiin hyvää ruokaa ja sen jälkeen ystävä saattoi minut kotiin vanhimman poikansa kanssa. Nuorimmaiset olivat isällään. 

Kotona putsasin vessan ja se hieman ällötti koska oli ensimmäinen kerta kun sen kunnolla pesin, eli siinä oli myös entisten asukkaiden ihan näkyvät liat. Ei se muuten niinkään ällöttäisi.

Kirjoitin myös suht pitkän kirjeen jonka kirjoitan vielä kirjoituskoneella puhtaaksi koska käsialani on yhä paskaa. Katsoin tänään kirjoituksiani muutaman vuoden takaa niin se oli ihan älyttömän hyvää käsialaa. Meni pitkään että käsialastani tuli niin selvää ja hyvää muttei siitä ole enää jälkeäkään ☹️ Jotkut ihan ilkeyttään joskus ovat sanoneet ettei käsialastani saa selvää (silloinkin kun siitä on saanut selvää). Muttei siitä nykyään saa kyllä selvää. Käsin kirjoittaminen on rakkain harrastukseni mutta taidan siirtyä kirjoituskoneella. Siitä saa tulosta sitä mukaa kuin kirjoittaa ja paperi on helppo kääntää. Siksi tykkään enempi kirjoituskoneella kirjoittaa kuin tietokoneella. Tosin kirjoituskoneeseen tarvitaan nauhaa sekä yöllä sillä ei oikein täällä voi kirjoittaa kun kuuluu se naputus ääni siitä, Naapurit ei välttämättä tykkäisi hyvää.

Raahasin tänään illalla hiljalleen tv-laatikostoa niin että pääsen sitä huomenna käymään läpi kun ahdistaa tavarat ja etenkin huonekalut jotka ovat hujanhajan. Kirjahyllyn avain unohtui kotiin (äidin luokse) vanhan takkini taskuun.

Joittenkin käytös muuttuu ihan yllättäen minua kohtaan, ilman että olisin mitään väärää tai ikävää tehnyt (niin ja tiedän kyllä että joillakin on se asenne että kaikki on aina automaattisesti minun syytäni).

Taidan ottaa kahvia ja käydä kohta nukkumaan.

Selkäsärkyä ja piristystä

Olin tuon viime kirjoitukseni tallentanut eilen julkaisuihin ja tänään sen vasta julkaisin.

Huoltomies kävi ja kävin ystävän kanssa asioilla. Piristi todella kovaa sosiaalinen tilanne sekä raikkaat tuulen henkäykset. Olin nimittäin ollut monta päivää vain täällä sisällä. Vein jopa eilen roskat ja katsoin postilaatikon. Teki hyvää siis saada raitista ilmaa ja myöskin nähdä ystävää 😊

Tänään kun tulin kotiin ja kun huoltomies oli korjannut ne eteisen kaappien ovet niin laitoin sinne vuodevaatteet ja pyyhkeet. Entisessä asunnossa niitä oli hankala aina ottaa kun olivat niin ylhäällä hyllyssä. Nyt on helpompaa 😊 Olisin tosin tahtonut järjestellä ne tarkemminkin mutta selkäsärky vei voiton. Välillä piti oikaista selkää ihan patjalla kunnes taas jatkoin viikkaamista.

No tulipahan tänään tyhjennettyä sentään kaksi jätesäkillistä makuuhuoneesta tilaa viemästä 😊 Helpottaa kyllä tosi paljon kun ne pyyhkeet ja vuodevaatteet ovat niin helposti saatavilla 😊

Ei tarvinnutkaan tänään auttaa ystävää rappusissa kun sovittiin että katsottaisiin tämä kämppä joku toinen kerta, kun hänen nuorimmaisensa oli juuri nukahtanut rattaisiin. Käytiin silti siellä asioilla yhdessä.

En kyllä vieläkään tiedä minne saan vessaan kuuluvat tarvikkeet laitettua. Minulla on kyllä korkea ja kapea laatikosto niille muttei sekään tuonne vessaan mahdu. Edellisessä kämpässä se mahtui, vaikkakin oli niin ahtaassa tilassa siinäkin etten saanut koskaan kokonaan vaatteiden pesukonetta auki. Sain sen vain raolleen.

Nyt minua väsyttää mutta psyykkisesti silti on pirteä olo 😊

Veronsa se ottaa

Vaikka onkin välillä kivaa ja terveellistäkin käydä ihmisten ilmoilla niin kyllä se veronsa ottaa.

Tänäänkin heräsin joskus 14.00 ja eilenkin nukuin aika pitkään vaikka tänään herätessä luulin että kello olisi ainakin 16.00.  Olen joskus aikoinaan nukkunut neljänkin ja joskus jopa pitempään muttei se ollut yhtään kivaa kun unirytmi oli aivan sekaisin.

Tänä viikonloppuna en ole edes valvonut kovin myöhään kun sosiaaliset tilanteet vaan pistää väsyttämään.  Pää menee sekaisin taikka ainakin saan paniikkeja jos en saa tarpeeksi omaa aikaa mutta niin kyllä käy silloinkin jos en tarpeeksi pääse ihmisten ilmoille.

Vieläkin väsyttäisi. Tekisi mieli neuloa mutta kädet on eri mieltä kun on vielä hieman atooppista ja allergista ihottumaa niistä.

Tässä lähi aikoina olen käynyt leffateatterissa kahdesti ja molemmilla kerroilla huomasin että istumaan käydessä alkoi kutittaa kaulaa/dekolteen aluetta ja sen jälkeen siihen tuli molemmilla kerroilla ihottumaa (vaikken ollut korujakaan pitänyt niissä kohtaa.

Vähäsen ärsyttää kun luonani on ainakin kaksi kärpästä tällä hetkellä. Tiskasin tänään astiatkin eikä nekään olleet kovin törkyiset. Mielelläni en kärpäsiäkään  tahtoisi tappaa mutta käyvät hermoille eivätkä kovin helpolla lähde ikkunastakaan ulos, toisin kuin esim. kimalaiset jne tajuavat usein lähteä ulos ikkunasta tai ovesta, jos ei muuten niin ohjaamalla niitä hieman sinne suuntaan. Kärpäset taas poukkoilevat sinne tänne eivätkä mene ulos vaikka ovi tai ikkuna olisi selällään. Eniten ärsyttää niissä kuitenkin se kun härkkivät paljaalla iholla, esim. yöllä nukkuessa niin siihen herää.

Sain eilen pakattua vihdoinkin 4 swappikuorta. Kahteen niistä olisi kirjoitettava vielä kirjeet ja yhteen varmistettava osoite.

Yhden sentään sain jo teipattu kiinni 🙂

Huom! Vaihdoin taas pohjaa.

Varmaan uni maistuu tänään

Tulin äsken ystäväni luota joka kahden lapsensa kanssa saattoivat minut kotiin (vanhin lapsi isällään). Oli kiva päivä jälleen mutta yöllä luulisi unen tulevan. Lapsilla kyllä riitti virtaa koko ajan vaikka muille jakaa. Tytön kaverikin naapurista oli siellä käymässä ja jossain vaiheessa tahtoi halata minua (vaikka olen nähnyt hänet vain kerran aikaisemmin ohimrnnen) ja jossain vaiheessa pyysi minua laittamaan älykellon käteensä 😊

Eka ystäväni haki minut kotoa näitten kahden lapsensa kanssa. Täältä sitten kirjastoon, ystävän verinäytteen ottoon, Lidliin, hänen äitinsä luona käväistiin ja lopuksi ystäväni luokse ja sitten vielä äsken tänne kotiin 😊 Tuli minun käveltyä pitempi matka kuin yleensä. Selkäkin välistä vihoitteli.

Lidlistä en tietenkään päässyt lähtemään ilman heräteostoksia.

Mustekyniä kaksi pakkausta, korostustusseja ja valokuvilla liimaus härveli.

Kaksi a5 muistikirjaa jossa sisällä myös tasku lappusia varten.

Yksi a4 muistikirja.

Tarra- ja värityskirja, jonka ostin tarrojen takia.

Leimasin setti.

Liekö kuvat taas näkyy tosi isona tietsikalla katsottuna?

Olen juonut tänään yhteensä 8  mukillista kahvia, voisi tehdä sitä lisää 😊

Sosiaalisia tilanteita

Maanantaina kävin eräässä ryhmässä jossa jännitin niin paljon kuin joskus ennen jatkuvasti. Olin siis yhtä tuppisuu kuin aikoinaan jatkuvasti. (Ellen ole toista tuntenut hyvin). 

Eilen sitten kävin ystävän kanssa torikaraokessa ja tämän vuoden ekaa kertaa istuin terassilla. Ahdisti kyllä sekin muttei niin paljoa kuin aikoinaan. Ryhmissä käyminen on auttanut aika paljon paniikkeihin. En itse laulanut mutta ystävä kävi kerran laulamassa ja moni muukin ryhmäläinen. Eilen oli kiva päivä. On vaan 3 edellis iltana koskenut päähän, etenkin jumppaamisen jälkeen. Tänään en jumpannut kun jäi niin myöhäiseksi. Olen käynyt suihkussa ja lakannut kynnet oranssiksi. Ostin nimittäin keltaista ja oranssia kynsilakkaa Tokmannilta. Aikoinaan vierastin noita värejä kynsilakoissa (ja vähän muutenkin).

Pesin tänään myös pyykkiä ja pitkään etsin biisejä huomiseen musiikin kuuntelu ryhmään jossa on aiheena mieli lepää. Tosi vaikea löytää tuohon sopivia biisejä mutta on minulla kaksi valintaa mutta kylläkin sellaisia että mielelläni olisin valinnut jotain muuta (mutten tiedä että mitä)...

Heräsin tänään yöunilta joskus 14.00 jälkeen. Sosiaaliset tilanteet ottaa monesti voimille aikalailla vaikka tekevätkin usein hyvää mielelle. Mitenkähän saan yöllä unta kun nytkin niin pirteä olo vaikka kello on 23.35.

Synttärit tulossa

Huomenna aamulla on verikoe niin pitää olla syömättä 12 tuntia. Mietin vaan että mitenkähän käy jos alkaa heikottaa niin paljon ennen verikoetta että ihan tärisyttää. Äsken join illan viimeiset kahvit (tavallisesti juon sitä myöhemminkin).  Kaupassakin on taas käytävä. Yritin etsiä kakkua joka olisi ainakin laktoositon sekä pähkinätön mutten löytänyt mieleistä niin taitaa jäädä kakku hankkimatta. Kävin katsomassa kahdessa eri kaupassa. Juhlistan siis 39 vuotias syntymäpäiviäni lauantaina (jotka ovat virallisesti muutamaa päivää myöhemmin). Ensi vuonna sitten koittaa keski-ikä 😬

Kissani on ollut sen verran huonossa kunnossa että jossain vaiheessa mietin että siirränkö synttäreitä mutten sitten siirtänyt kun lähes kaikki on jo ostettu ja oli vaikea löytää päivä joka käy kaikille muutamalle vieraalleni. Kissa oli jo jossain vaiheessa pirteämpi mutta pitää nyt seurata sen tilannetta ❤️

Lähi aikoina olen touhunnut paljon kotiaskareiden parissa ja huomenna niitä on vielä lisääkin.

Olohuoneen ja keittiön matotkin on (koneessa) pesty kun olohuoneen matto oli osittain todella likainen koska olin sen päältä kävellyt käydessäni pihallani kengät jalassa. Suurin osa liasta lähti mutta väritkin hieman haalistuvat. Laitan sen huomenna lattialle.

Ryhmissä ei ole ollut nyt varaa käydä (bussilla) ja enkä kyllä nyt olisi ehtinytkään. Luultavammin sitten taas marraskuussa alan siellä käymään.

Ei yhtään huvittaisi huominen verikoe mutta saanpahan ainakin hyötyliikuntaa.

Tekemisiä

Tein eilen jauhelihakeittoa. Jännä kun sen jälkeen huomasin Facebookin muistoistani että olin tehnyt jauhelihakeittoa myöskin tasan vuosi sittenkin. Laitoin siihen juureskuutioita, pari perunaa, makaronia ja jauhelihaa ja hyvää oli 😋

Äiti oli saanut naapuriltaan raparperia joista ilmeisesti aikoo vielä tehdä piirakkaa ja kiisseliä 😋 Lapsena ollessani meidänkin pihassa kasvoi raparperia muttei ole kasvanut enää pitkään aikaan. Syötiin niitä usein sokerin kanssa. Lisäksi meillä oli marjapensaita ja omenapuu muttei enää niitäkään ole. Tosin en ole varma vieläkö on karviaismarjapensas mutta viinimarjoja ei ainakaan enää ole.

Tykkäsin lapsena kasvattaa pihalle kukkia mutten enää vuosiin ole ollut viherpeukalo. Yleensä kasvit kuolevat minulla nykyään aika helpolla. En tosin paljoa kasveja välitäkään itselleni hankkia, paitsi välistä ostan kauniita kukkasia kaupasta piristämään asunnon ilmettä sekä mieltäni.

Lähetin perjantaina sinne yhdelle kissayhdistykselle sähköpostia että ottavatko (yhä) niitä käsitöitä vastaan ja mihin osoitteeseen. Tänään vastasi että mainitsee asiasta sille henkilölle joka vastaa siitä kirpputorista. Toivottavasti kaikki menee lähetyksessä hyvin. Olen viimeksi lähettänyt paketin joskus silloin kun netti oli vielä harvinaisempi silloin. Sisko onneksi neuvoi minua etukäteen paketin lähetyksessä mutta saa nyt nähdä... tai sitten en tuossa asiassa luota tarpeeksi itseeni... Sain tässä lähi päivänä vauvan junatumput valmiiksi. Nekin menevät sinne lahjoitukseen.

Minulle on kertynyt jo iso kasa lahjoitettava neulomuksia 😊

Olen tekemässä pitkästä aikaa yhtä minun sekalaiset jutut kansiota.

Siivota taas pitäisi kun vaan saisin tarpeeksi siihen intoa.

Äsken satoi vettä ja nyt paistaa aurinko 😊

Lisäys vähän ajan päästä:

Eilen kun nousin kyykystä niin ylös noustessa tuntui polvessa tosi pahalta ja kun varovasti rupesin seisomaan niin kuului hirveä lonksahdus. Ei ollut eka kerta, mutta yleensä se ei ole jäänyt vaivaamaan. Nyt se vaivaa koko ajan ja pitää varoa liikkuessa ettei taas satu enemmän.

Aamulla herätessä oli niin jalka kuin selkäkin jäykkänä. Selkäkin nimittäin usein vaivaa. Olen aika vähällä liikunnalla ollut kun kaupassakin olen käynyt nyt naapurin kyydillä. Muutenkin hän on nyt käynyt useammin kylässä kun on lomalla 😊

Tänään tuli tilaamani h-kuoret. Eipä ole pitkään aikaan ollut tällaista tilannetta että olen swappivuorossa vain kolmelle. Ja minullahan tällä hetkellä on noin 16 swapparia. Kovasti olen heiltä postia odotellut muttei vielä ole tullut. Yleensä kun niitä alkaa tulemaan niin sitten niitä myös tulee vähän ajan sisällä paljon 😊 Toisinaan taas mitään ei kuulu eikä näy. Pitäisi saada lisää postia että pääsen pakkailemaan kuoria.

Ei kiitos

Tällaisia miehiä en enää tahdo eli näille sanon jatkossa ei kiitos (ainakin toivottavasti). Eivät ole tärkeysjärjestyksessä ainakaan kaikki.

1. Ei millään tavalla väkivaltainen, ei fyysisesti eikä henkisesti. Ei esim. valehtelua, pettämistä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, nöyryyttämistä, nolaamista, mustamaalaamista, alistamista, maineen pilaamista joka liittyy myöskin mustamaalaamiseen, haukkumista, vertailua esim. muihin naisiin, vähättelyä, kaksinaamaisuutta, lyömistä, kuristamista, minkäänlaista kimppuun käymistä jne jne.

2. Seksiä jatkuvasti pihtaama ja sillä asialla hallitseva. Vaikkei seksi olekaan maailman tärkein asia niin on se silti minulle tärkeää, varsinkin parisuhteessa sillä tiedän mitä on tuntea huonommuutta ja valtavaa seksuaalista turhautumista kun toinen jatkuvasti pihtaa (mutten siltikään pettänyt enkä sen asian takia jättänyt).

3. Mies joka jatkuvasti salailee kanssani seurustelua. Esim. ryhmiin mentäessä mentiin ensin samaa matkaa mutta sitten toinen meni ryhmään ensin ja jonkun ajan päästä toinen tuli eri aikaan perässä, missä kusettaa loppujen lopuksi vain itseään. En halua miestä joka häpeää minua taikka ei halua muiden tietävän meidän seurustelevan esim. muitten naisten takia jne. Minunkin pitäisi arvostaa itseäni sen verran etten suostu minkäänlaiseen "salailu" suhteeseen. Tahdon miehen joka on minusta ylpeä samoin kuin minä hänestä.

4. Mies joka ei koskaan pidä missään asiassa puoliani. Tahdon miehen puolustavan minua silloin kun siihen on aihetta.

5. Mies joka ei osoita julkisesti millään tavoin tunteitaan minua kohtaan.

6. Mies joka esittää aivan muuta kuin mitä oikeasti on, varsinkin muille ihmisille.

7. Mies joka painostaa tavalla tai toisella.

8. Liiallinen pätemisen tarve.

Olen aikoinaan kuullut ja nähnyt paljon ihmisiä ja etenkin miehiä joilla on kova tarve päteä esim. tiedoillaan, jotenka olen kyllästynyt niitten sellaisten juttujen kuunteluun sekä yli syvällisyyteen. Nuorempana kaipasin syvällistä jne miestä joka miettii asioita, mutta jossain vaiheessa sain sellaisista tarpeekseni enkä jaksa enää liikaa sellaisia kuunnella sillä aikoinaan kuulin sitä liikaakin.

Tahdon miehen joka on kiltti, muttei siltikään nössö. Ne ovat kaksi eri asiaa. Eli toivon mieheltä kiltteyttä mutta myös asennetta, eli toisin sanoen hänellä on myös "munaa" monenlaisissa tilanteissa.

Ennen kaikkea tahdon että oma pääni on kunnossa ja voin kohdella (hyvää) miestä itsekin hyvin.

Olisihan noita vaikka mitä millä jatkaa tuota ns listaa mutta siinäpä ehkä tärkeimmät.

Tuli tuo asia vaan mieleeni kun tänään mielessäni pohdiskelin hieman parisuhteita.

En voi tietää vieläkö joskus alan seurustelemaan kun sellaiset asiat tulee aina ihan yllättäen puskan takaa.  Esim. vuoden 2018 kesänä seurustelin kahden eri tyypin kanssa mutten tietenkään yhtä aikaa vaikka eräs yrittikin iskeä silloin kun vielä seurustelin edellisen kanssa. Sitä ennen olin ollut sinkkuna 12 vuotta. 

Välillä kaipaan taas nykyään parisuhdetta mutta tykkään kyllä olla ihan mielelläni sinkkukin 🙂

Facebookia ja muuta sontaa

Olen varmaan jo vuoden päivät miettinyt että lähdenkö kokonaan facebookista pois. (Joskus olin siellä eka 10 vuoden ajan kunnes poistin profiilini ja olin kaksi kuukautta poissa koko facebookista kunnes sinne tein uuden profiilin, enkä tiedä oliko ihan järkevää, hyvin meni ilman fb:akin).

Paljoa kukaan ei paljoa milloinkaan kommentoi, reagoi jotenkin tms päivityksiini. Ihmiset ovat pyytäneet minua siellä kavereikseen (kaikkia en tosin ole edes hyväksynyt) mutta sen jälkeen heistä ei pahemmin mitään kuulu, eli ilmiselvästi ovat vaan kyttäämässä siellä. Olen jo monet kerrat ennenkin poistanut sieltä kyttääjiä.

Tuli mieleeni kun päälle parikymppisenä eräs henkilö sanoi minulle ettei halua kehua mitenkään minua etten vaan ylpisty liikaa. Ja paskanmarjat! Olen elämässäni kuullut enimmäkseen vain paskaa itsestäni sieltä sun täältä niin Enpä ihan vähästä ylpisty... 

Välillä tunnen itseni facebookissakin syrjäytyneeksi. Syrjäytyneeksi tunnen usein itseni sellaistenkin seurassa jotka kertovat viihtyvänsä syrjäytyneitten jne seurassa. Vaikka maine minulla onkin ihan syvältä perseestä niin tiedän etten minä ole paha enkä ilkeä ihminen (en ainakaan tahallisesti ja jos koen itse että minua ei kohdella oikein. Vika on ollut monesti molemmin puolista). Jotkut tuntuu ajattelevan etteivät tunne minua tarpeeksi että olisivat minut leimaamatta mutta nimenomaan! He eivät tunne minua! Jotenkin vuosien varrella olen jo aika tottunut juoruihin ja paskaan maineeseeni. On toki päiviä jolloinka ne ahdistaa ja tuntuu pahalta kun riippuu niin paljon se päivästäkin sekä mielialastanikin jms.  Useimmiten kuitenkin on päiviä jolloin en niistä jaksa välittää enkä ottaa stressiä.

Nuo ryhmät joissa välistä käyn ovat varmaan eka paikka jossa en ole tuntenut itseäni yleensä ulkopuoliseksi... kunnes joskus viime kertoina kun siellä olen käynyt... 

Mietin jälleen tuota facebookia että lähdenkö sieltä vai en... tosin siellä on useita hyödyllisiä sivuja joilla käyn jne. Tai sitten pidän profiilini mutta lakkaisin päivittämästä itse sinne mitään... en tiedä onnistuuko vaan olla sinne julkaistua juttujani... Saa nyt sitten nähdä...

Ekat tortut

Oli tarkoitus mennä huomenna yökylään ystävän luokse mutta se peruuntui kun nuorin lapsista on ilmeisesti kipeänä ☹ Ensi viikolla olisi tarkoitus että eräs toinen ystäväni tulisi luokseni yökylään 😊

Tänään pääsin taas naapurin kyydillä kaupassa käymään. Sanoin voivani maksaa siitä mutta sanoi ettei tarvitse. Ostin meille karkkia ja 6:den kappaleen luumutorttupakkauksen. Pyysin siis tämän naapurini kahville luokseni. Olivat minulle talven ekat joulutortut. Kaikki tortut menivät niin kuin oli tarkoituskin. Rupateltiin ja kahviteltiin 😊

Kummasti taas piristi tuo hänen käyntinsä 😊

Kahvittelua

Viime torstaina kävin naapurin kyydillä ja kanssa kaupassa. Perjantaina hän sekä seinänaapurini kävivät kylässä. Otin pitkästä aikaa alkoholia ja simahdin aika aikaisin mutta vieraat olivat jo ehtineet lähteä. Kaksi päivää meni toipuessa alkoholin juonnista enkä saanut silloin paljonkaan aikaiseksi.

Eilen sitten taas kävi naapuri kahvilla ja rupateltiin muutama tunti. Minulta loppui kahvi niin hän kävi hakemassa omat kahvinsa sekä suklaalevyn jonka oli saanut kun oli käyttänyt erästä naapuria kaupassa. Syötiin se kokonaan. Fazerin sinistä turkinpippuri suklaata oli, oli ihan hyvää.

Jotkut naapurin eukot olivat kuulemma olleet uteliaita sen suhteen kun tämä kahvittelu seurani sanoi heille menevänsä synttäreilleni. Taitaa olla useampikin utelias naapuri jotka ovat taipuvaisia juoruiluun (heitä on siis enempi kuin aluksi olin luullut)😆 

Tänään kävin asioilla ja tuntui kamalan kylmältä vaikka oli vain -4 astetta pakkasta. Nyt ulkona maa on lumesta valkoinen.

Ostin tänään jouluboston pullaa kun teki pullaa mieli. Harvoin minulla pullaa tekee mieli.

Eilen tuli kaksi kuorellista swappia 😊 Äsken tein omatekele swappiakin 😊

 

Toiminnantäyteinen viikko

Tällä viikolla on touhua riittänyt. Maanantaina oli kaveri kahden lapsensa kanssa luonani. Keskiviikkona menin katsomaan talolle jälleen ohjaajan kissaa, jonne vein myös pullavaa ja suklaakonvehteja synttäreitteni kunniaksi. Olisin vienyt jotakin gluteenitonta varuilta mutten löytänyt mutta pulla oli ainakin laktoositonta. Kissan kanssa touhusteltuani kävin itsekin kahvilla.

Eilen sitten postilaatikossa oli ylläri kun seinänaapuri oli laittanut kuoressa minulle suklaalevyn ja kortin 😊 Samana päivänä tuli eräs toinen naapuri yllättäen  käymään täällä ja olin häntä jo odotellutkin. Oli kuulemma jo vuosi sitten laittanut puhelimeensa että milloinka minun synttärit on 😊 Sanoi myös että ilmoittelisin sitten kun juhlistan synttäreitäni. Harvaa on kiinnostanut noin paljoa mikään minuun liittyvä asia. Yleensä synttärini menevät päin persettä milloin mistäkin syystä. Esim. tekosyitä tulemiselle on ollut paljon, mirssuhteet ovat menneet niihin aikoihin päin persettä jne jne. Tänä vuonna oli taas kivat synttärit. Viimeksi oli kivaa vuonna 2017 synttäreilläni. Eihän ne synttärit tietenkään mikään iso juttu ole mutta se hieman suurentaa sitä jos itse tahtoisi viettää tiettyjen ihmisten kanssa iltaa muttei se ketään vaan ole sattunut kiinnostamaan...

Lisäksi tänään kävin yhdessä keskusteluryhmässä jossa ei onneksi ollut kamalasti porukkaa. Rentouduin samalla kun oma kuulumisten kertoilu vuoro oli menossa. Niin ja viikonlopullakin on menoa.

Puolitoista päivää meni tällä viikolla siihen kun täyttelin slameja 😊❤

Välistä tuntuu kuin eräs exäni tuosta ryhmästä olisi puhunut minusta taas kaikkea paskaa siellä (ei olisi eka kerta) ja että tietyt ihmiset seurassani olisivat jotenkin hylkivä minua kohtaan tms. Tuo on eka paikka jossa olen tuntenut etten ole ulkopuolinen ja sillä tavoin sen tahtoisinkin jatkuvan. Minua itseäni ärsyttää eksässä juuri se jos puhuu minusta paskaa ja saa muutkin minua kohtaan varautuneeksi sekä se kun kuulostaa kuin hänellä olisi jatkuvasti kamala pätemisentarve.

Olen omalta puoleltani pyytänyt häneltä joskus anteeksi mutta hän ei koskaan ole pyytänyt minulta mitään anteeksi. Eikä ole tosiaankaan ainut joka sai siinä suhteessa traumoja. Sanoi minulle joskus että ainakin 99 prosenttia kaikesta paskasta oli minun syytäni. Tiedän kyllä olleeni tahattomasti mulkku tuolloin mutten siinäkään asiassa ole ainoa. Välistä vaan pistää vituttamaan kun kukaan jätkistäni ei ole koskaan ottanut vastuuta yhtään mistään vaan kaikki vastuu on lapioitu minun harteilleni joka asiassa!

Nyt helpotti, kun purin mieltäni 😊 Ei kannata ottaa miestä (tai naistakaan) mielenterveyspalveluista (joissa siis itsekin käyn ja varmasti osa niistä suhteista voikin olla hyviä ja pysyviä, mutta mietin tässä lähinnä nyt omalta kannaltani), baareista, naapurista, exän kaverista jne. Mutten kyllä ottaisi kirkostakaan...  Ei millään pahalla kenellekään 😄

Aiheesta toiseen. On taas kova nälkä, tänään olen syönyt pinaattikeittoa ja myöhemmin makaronia. Tilaisin ruokaa kotiin muttei nyt ole varaa...

Yhtenä yönä heräsin siihen tunteeseen kuin joku olisi silittänyt kättäni ja tuli rauhallinen olo, mietin että kävikö iskä minua moikkaamassa. Muutama vuosi sitten heräsin myös siihen kun ihmettelin että mikä valo olohuoneesta loistaa. Menin katsomaan niin telkkari oli itsestään auennut ja ruudussa ei ollut ohjelmaa menossa vaan siinä luki hyvää yötä (sillä kanavalla siis ainakin joskus oli aina ohjelman päätyttyä tuo hyvän yön toivotus, mutta silloinkin mietin että olisiko iskä käynyt moikkaamassa). Tuo on hyvin lohduttava ajatus eikä tuossa ole mielestäni mitään hullua, pikemminkin mietin että jos tuollaista pitää hulluutena niin on sitten asiat vielä aika hyvin koska paljon pahempaakin hulluutta on olemassa.

No joo, kirjoituksellani en tarkoita loukata ketään, piti vain vähän päästellä höyryjä ulos 🙂

Valmiiksi jo, hyvää yötä 🙂

Tumppuja ja sukkia

Olen tekemässä vauvan tumppuja lahjoitukseen ja tarkoitus olisi vielä neuloa lasten sukkiakin.

Katsoin netistä junasukkien ohjeen ja samalla löysin myös junatumppujen ohjeen. Tuollaiset kuulemma pysyvät paremmin lapsen päällä.

Tässäpä eka junatumppu jolle olen neulomassa paria.

Tällainen valmistui hyvin nopeasti eli yhdessä illassa ja näitä on mukava tehdä 😊

Kävin jälleen tänään eräässä ryhmässä kun 4. päivä viimeinkin sain ladattua bussikortin. Sen jälkeen kävin Tokmannilla hamstraamassa TAAS lankoja lisää.

Jossain vaiheessa ennen joulukuuta pitäisi vielä pakkailla siskon ja äidin tavarakalenterit ja tarkoituksena olisi että saisin ne kalenterit tarpeeksi ajoissa annettua (eli ennen 1.12.) Tavaroita näihin olen kerännyt useamman vuoden ajan ja toiveena molemmilla oli käytännölliset tavarat, joten sellaisia myös saavat 😊 Pakkaan ne paperipusseihin ja laitan päiväys tarrat pusseihin kiinni niin tietävät mitä minäkin päivänä avaavat 😊 Herkkujakin tarkoitus laittaa ainakin ykkös pussiin, mutta ne hankin vasta sitten myöhemmin.  Huomaa kyllä ettei minulla ole omia lapsia kun teen aikuisille ihmisille  kalenterit. Minusta myös olisi kiva saada antaa läheisilleni lahjoja mutta ollaan sovittu ettei anneta toisillemme lahjoja. Ainoastaan hommataan perheen eläimille lahjat ❤ (näin on ollut jo monta vuotta). Joten nuo tavarakalenterit olivat minusta ihan kiva idea 😊 

Eilen kävin ystävän luona jälleen ❤😊 Vanhin lapsista oli isänsä luona ja kaksi nuorimmaista olivat taas täynnä virtaa ja kovaa ääntä 😁❤ Minua aina niin kovin piristää käydä heidän luonaan. Pikkuinen (2 vuotias poika) tahtoi taas usein tulla syliini 😊💗 Vein tytölle myöhästyneenä synttärilahjan eli 20 kpl:een leimasin pakkauksen. Itsellänikin on samanlainen.

Syötiin ystäväni tekemää pannukakkua kera hillon ja hyvää oli 😋

Pelasin tytön kanssa kimbleä ja olin yllättynyt kun voitin. Yleensä nimittäin häviän kaikki pelit 😆

Tällä viikolla olen aikeissa mennä vielä ryhmässä käymään. Nyt kahville 😊

Elämän ääniä

Kävin eilen ystäväni ja hänen kolmen lapsensa luona. Kyllä mekkalaa taas riitti lasten suusta mikä on vaan elämää (jollaista minä en varmaan koskaan tule saamaan, eli siis lasta/lapsia). Kotiin tullessa sitten oli todella hiljaista ja psyykkisesti piristynyt ja fyysisesti väsynyt olo.

Pikkuisin poika pyrki useasti syliin ❤

Ystäväni antoi mukaani jauhelihakeittoa jonka itse teki sekä tyttönsä synttäreiltä jäänyttä kinuskikakkua. Molemmat olivat hyviä.

Söin niitä tänään ja lisäksi tein vielä hampurilaisen jonka väliin tuli kvinoa-kasvispihvi, ananasrengas, suolakurkkua ja juustoa.

Nyt tulee taas nälkä 😋 Voisi ottaa hieman iltapalaa.