Etsimistä

Etsin äsken joka paikasta erästä swappailuun liittyvää paperiani, tuloksena vain kipeä pää. En yhtään muista minne sen olen tunkenut ja oliko se irtopaperin vaiko vihkon muodossa. Sitten rupesin etsimään jotain muuta ja unohdin että mitä olinkaan etsimässä mutta onneksi sitten se ainakin mieleeni palautui.
Kerran joku aika sitten kaupungilla oltiin hakemassa Sokokselta kissanruokaa ja mietin ihmeissäni että missä ihmeessä ne ruoat on kun eivät olleet siellä missä ennen. Jonkin aikaa ihmeteltyäni muistin että ollaankin Sokoksella eikä Anttilassa niin kuin olin hetken aikaa luullut (vaikka tiedän kyllä täysin hyvin missä kumpikin liike sijaitsee).
Ihmettelen kyllä että missä ihmeessä se paperi/vihko voi olla, tongin paikat pariinkin otteeseen läpi...

Kissa oli tänään aamulla tiputtaa toisen mustan posliinikissan lattialle mutta onneksi ehdin ajoissa väliin. Toisen sellaisen se jo hajotti ja sen osanen on liimattu kiinni.
Eilen aamulla se oli uuden pahvilaatikon kimpussa. Aina kun jotain uutta saan niin se kyllä osoittaa mieltänsä esim. tuhoamalla kyseisen jutun tai ainakin yrittämällä sitä. Iskän kuvan se on onneksi antanut olla rauhassa kun se on sellaisessa paikassa mihin se ei yletä. Kotikotona se rapsuttaa seinällä olevia valokuvia ärsytykseen asti.

Kellokin on taas paljon eikä minua väsytä kun lähi aikoina on tullut valvottua niin myöhään. Telkkaristakin tulee vaan paskaa, joten olen touhunnut "niitä näitä, omiani".

(Kuvan kissa EI ole se kiusantekijä).

Yöllistä pälätystä

Huomenna on lähtö äidin luokse (edelleenkin tuntuu kummalta tuo maininta että äidin luo kun aina ennen olin tottunut sanomaan että vanhempien luokse tai porukoille, mutta nyt vaan on enää toinen vanhempi elossa :( ). Joku kerta voisi kyllä käydä iskääkin (ja mummoakin) moikkaamassa hautausmaalla. Näenpä sitten huomenna taas perheemme koiraakin, joka tulee aina innoissaan häntä heiluen ja lelu suussa ovella vastaan <3. (Kissatkin on täällä kämpällä usein ovella vastassa kun jostakin tulen).

Kotikotona se todellisuus vaan tuppaa vahvemmin tulemaan tajuntaan (se että joku ja jotain puuttuu).

Päivällä tiskasin, imuroin, pesin pyykkiä ja pakkailin. Pakkailu ja etenkin tavaroiden purkaminen on minusta hieman rasittavaa, varsinkaan kun kantamisia on aina niin paljon vaikka kuinka yrittäisin olla ottamasta puolta omaisuudestani mukaan.

Äidin kanssa leivotaan tällä viikolla, varmaan ainakin korvapuusteja, pizzaa ja munkkirinkeleitä. Ne tehdään ennen vappuaattoa että aattona voidaan sitten ottaa ihan rennosti kun siskokin tulee poikaystävänsä kanssa äidin luokse. Ehdotin myös soijanakkeja  kun tykkään niistä enempi kuin tavallisista nakeista ja siskonikin niitä syö (kun ei syö muutenkaan lihaa). Lisäksi varmaan on vielä juustotikkuja (esim. viinirypäleiden kanssa tikuissa) ja varmaan irtokarkkia. Lähistöllä kun ei niitä irtokarkkeja myydä. Suosikkejani ovat salmiakki, suklaa ja toffee. Niin ja äiti on sanonut tekevänsä simaa ja tietty sitten muutakin juomaa tulee otettua (eli ihan tarpeeksi kaikkea). Otan nyt myös ne nikotiinipurkatkin mukaan enkä yhden yhtä tupakkaa. Ei tosin edes tee niin paljoa tupakkaa mieli jos seura on sellaista ettei kukaan muukaan polta. Meidän perheessä ei siis nykyään enää kukaan polta, ei edes siskon poikaystäväkään. Iskäkin oli ennen kuolemaansa noin 6 vuotta polttamatta vaikka oli sitä ennen todella pitkään polttanut. Jännä juttu että koko perhe pystyi lopettamaan tuon tupakoinnin muutama vuosi sitten niin ettei kukaan tarvitse edes mitään nikotiinivalmisteitakaan tueksi. Iskäkin sai syöpä diagnoosin vasta vähän ennen kuolemaansa ja se vei hyvin nopeasti ;(. (Ja viimeisenä päivänä saatiin tieto että se on levinnyt useisiin eri paikkoihin).
Ei enää iskää, ei aikaisempaa koiraamme eikä enää venettäkään (vene myytiin 2010 iskän syntymäpäivänä ja koira kuoli marraskuussa 2010 syöpään). Kaikkia noita on ja tuleekin olemaan ikävä. Välistä ahdistaa ajatus ettei noita aikoja enää tule takaisin mutta ei sille mitään mahda, on vain mentävä eteen päin.

Nytpäs tulee lärpätettyä mitä mieleen juolahtaa. Jospa sitä kohta menisin nukkumaan kun herään (peräti) kymmeneltä että ehdin vielä touhuta ennen kuin tulevat hakemaan (äiti ja veli siis).

Sisustus juttuja

Äsken pitkästä aikaa katsoin telkkarista elokuvan jota en ikinä ennen ole nähnyt (ja tv:n tarjonnan kyseen ollessa se on minulle harvinaista, tosin elokuvateattereissa ei pahemmin nykyään tule käytyä syystä jos toisestakin). Kyseessä siis kauhuelokuva The Ward - Suljettu osasto. Oli ihan ok, vaikka yhdessä vaiheessa arvelinkin oikein että mitä juonessa vielä tulee tapahtumaan.

Sain eilen jälleen (kansio)idean, vaikka olinkin päättänyt että uudet kansioni saavat riittää kun niitä on ylähylly jo kirjaimellisesti täynnä (sen verran kansiofriikki olen). Se idea siis liittyy sisustamiseen eli olen tekemässä sisustukseen liittyvää kansiota. Kirjoitan sinne aiheista jotka itseäni kiinnostavat. Netistä löytyy yllättävän paljon sisustus juttuja kun vaan osaa etsiä. Niitä turkooseja verhoja en vieläkään ole saanut hommatua  ja ajattelin että hieman isompi mattokin olisi omiaan tähän olohuoneeseen (mutta hiljalleen sitten ajan kanssa hankin ja silloin kun vaan raha riittää niihin). Pääväriksi siis otan olohuoneeseen sen turkoosin ja ns. sivuväriksi pinkin. Ennen inhosin pinkkiä sekä vaaleanpunaista mutta nykyään tykkään niistä, etenkin pinkistä. Nykyinen pallo matto tässä olohuoneessa on vaaleanpunainen ja lamppukin on vaaleanpunainen. Oli tässä jo useita vuosia punainen päävärinä niin se alkaa sisustuksen suhteen tulla jo korvistani ulos. Punainen on sitä paitsi aika raskas väri.
Sohvan koristetyynyjen turkoosit päälliset ovat vielä neulonta vaiheessa kuten myös tuo puuarkun päällinenkin jota varten neulon tilkkuja ja kokoan sen sitten niistä tilkuista. Mutta eivät kummatkaan ole vielä läheskään valmiita, mutta eipä noilla niin kamalan kiire olekaan.
Siistin tänään hieman paikkoja niin yllättävän vähäisellä siistimisellä tuli paljon kivempi ilme tähän kämppään. Sohvakin on nyt tyhjä (lukuunottamatta sohvanpäällistä ja koristetyynyjä) kun yleensä minulla on tapana levittäytyä sohvannurkkaan tavarakasoineni/tekemisteni kanssa. Kotikotona käydessäkin äiti sanoi että olen aika hyvä levittäytymään tavaroineni joka paikkaan :D.
   Pienenä unelmana olisi jokin halpa mutta kiva kaksio (varsinkin rivitalossa mutta se tuskin ainakaan toteutuu, siis se rivitalossa asuminen, ellen yllättäen voita lotosta rahaa, enkä yleensä edes lottoakaan :D).
   Keittiön värimaailmaan olen tällä hetkellä tyytyväinen. Se pitää sisällään värit punainen, keltainen ja sininen (sinisen siltä osin että osa kaappien ovista on sinisiä, kuten myös keltaisiakin, mutta muuten pääasiassa on siellä tuo keltainen ja punainen väri tällä hetkellä.

Tänään kun ei yhtään huvittanut kaupassa käydä niin kehittelin sitten jotain kaapeista löytyvää, eli keitin perunoita ja lisänä pippurikastiketta, salaattia, kurkkua ja paprikaa. Huomenna taas kaupassa käytävä ja taas ostettava vaikka mitä. Tänään muuten (tai siis jo eilen) oli jossain vaiheessa lämmintä +5 astetta :). Lisäksi aurinkokin paistoi ja valoisaa oli aika pitkään.
Eilen käytiin äidin kanssa kaupungillakin :).

Kohta voisi varmaan ruveta nukkumaankin, viime yönä venähti valvominen turhan myöhään (rupesin nukkumaan noin 03.00-03.30 suunnilleen vaikka väsytti jo aikaisemminkin.
Nyt alkoi kissa mölistä, on mentävä rauhoittelemaan sitä.

Tämä on muuten tämän blogin 250 postaus.

Pitkät päiväunet

Tilasin äsken askartelutarvikkeita netistä (ihan kuin niitä ei olisi jo muutenkin minulla paljon). Löytyi kaikkea kivaa, sellaisia juttuja joitten tilaamista olen harkinnut jo viime lokakuusta lähtien mutta aina se on vaan tätä ennen jäänyt. Voisi taas vaihteeksi askarrella vaikkapa slamien kansia. Sisällön tekemisessä menee kauemmin.

Kukun vielä ylhäällä tähän aikaan sillä otin tänään noin kolmen-neljän tunnin päiväunet. Touhuan vielä hetken jotain ennen kuin käyn nukkuman. Se vaan on varma juttu että kun minä käyn nukkumaan niin kissa herää ja alkaa mölistä.

Voisi paijailla tuota toista kissaa kun sen huomioiminen on jäänyt nyt hieman liian vähälle :(. Kolmas kissa tulee yleensä tarpomaan/nukkumaan päälleni silloin kun minä alan nukkumaan.