Väsy käpälässä

Kävin tänään kahdessa ryhmässä, apteekissa sekä kaupassa. Heräsin joskus 5.30 ja väsytti kamalasti. On väsyttänyt koko päivän ja on jotenkin alakuloinen olo, paristakin eri syystä johtuen...

Kiva on ollut kuitenkin ryhmissä huomata ettei eksäni enää kiukuttele minut nähdessään 😊 Kivaa on ollut myös huomata etten aina panikoi ryhmissä niin paljoa kuin joskus aikoinaan. Joskus useampi vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan meneväni mihinkään ryhmä tilanteeseen vaikka sitten olisin nähnytkin niitä ryhmäläisiä enemmänkin. Mutta olen huomattavasti edistynyt siitä kun aloin käymään talolla maaliskuussa 2017. Ystäväni minut tutustutti tuohon toimintaan.

Meinaa olla jotain masennuksen poikasta.... tämä on niitä hetkiä (joita nykyään on harvoin) jolloin tunnen yksinäisyyttä. Ja minulle yksinäisyys ja yksinolo on täysin kaksi eri asiaa... kuten mainitsin niin pari asiaa vaivaa minua, on vaivannut jo jonkin aikaa ja epätietoisuus on täysin perseestä... sekin huolestuttaa kun tupakanpolttoni on lisääntynyt ja nikotiinipurkkaa syödessä tuntuu kuin hengitystiet supistuisivat enkä saa tarpeeksi happea ja samaan aikaan sylkeä erittyy kamalasti. Joskus ajat sitten kokeilin nikotiinilaastaria josta ei ollut mitään hyötyä eikä se tee hyvää atooppiselle iholleni.

Sain tänään kuitenkin luettua loppuun Stephen Kingin Piinan. Leffana olin usein nähnyt ja nyt vasta luin kirjana (en ainakaan muista sitä aiemmin lukeneeni). Se eukko oli kirjassa vielä kahjompi kuin leffassa.

Maanantaina on tarkoitus palauttaa kirjastoon lukemani kirjat ja lainata kirjoja lisää.

 

Tässä yhtenä päivänä oli kinkkukiusaus päivä pitkästä aikaa ja eilen tein makaroni-jauheliha-sipuli sörsseliä. Tänään söin sen vähäisen lopun jonka jälkeen olenkin syönyt valmis porkkanalettuja.

Nyt tulee nälkä 😋

Päinvastoin

Tuli erään eksäni sanomiset mieleen ja se alkoi ärsyttää niin paljon että ajattelin kirjoittaa sen pois mielestäni (kirjoittaminen on minulle aina ollut terapiaa).

Tämä ex väitti minun itkevän aina kun halusin saada tahtoni periksi, mutta paskan marjat! Se on juuri päinvastoin!

Jo kotona opin että jos haluan jotain niin siihen ei itkut auttaneet ja vielä vähemmän silloin jos halusin jonkin tavaran sillä ei se itku sitä rahaa meille tuonut millä sen tavaran olisi saanut, siis sillä rahalla kun ei ollut varaa. Lisäksi olin parisuhteessa 2,5 vuotta jossa turpaan tuli useasti pelkästään siitä syystä että itkin, tyyppi itsekin myönsi ettei kestä nähdä itkemistä, jotenka yritti väkivalloin minut vaientaa. Toisinaan myöskin itkemisen vuoksi minua on nöyryytetty ja painettu alas. En siis ole kokenut että sillä itkullani mitään hyvää olisin koskaan saavuttanut! Vaikken aina ala itkuani peitelläkään. Myös eräs muukin ex muuttui ihan tyranniksi vain jos minä itkin. Vaikken olisi edes sanonut mitään hänelle tai ollut uhkaava jne niin joku pirullinen puoli hänestä tuli tuolloin itkiessäni esille.

Lapsena itkin paljon mutta olen tullut siihen tulokseen ettei lapsuuteni ehkä ollutkaan niin onnellista aikaa kuin joskus olen kuvitellut... silloinkin taisin itkeä ilmaistakseni että minulla on paha olla.

Itkeminen on minulle avoimuutta. Joissakin tilanteissa ja asioissa olen liiankin avoin ja joissain asioissa ja tilanteissa todella sulkeutunut. Riippuu hyvin pitkälti myös päivästä, mielialasta ja seurasta kumpaa olen. 

Tämä sama ex joka väitti minun itkevän siksi että saisin tahtoni läpi niin väitti myös että en osaa olla yksin, koska saman kesän aikana seurustelin toisenkin tyypin kanssa hänen jälkeensä. Se oli aivan naurettava väite sillä ennen heitä olin 12 vuoden ajan sinkku ja 11 vuoden ajan ilman seksiä miehen kanssa enkä koko tuona aikana käynyt kertaakaan edes treffeillä enkä edes tapaillut ketään. Sitä paitsi usein minä nautin vaan omista oloistani. Toki minäkin tykkään välillä että on seuraa mutta osaan olla myös itseksenikin keskivertoa enemmän/pitempään.

Heti helpotti kun sain purkaa tämän asian mielestäni.

Seurasta puheenollen, naapuri on käynyt nyt useamminkin luonani kun on lomalla. Se on ihan hyvä sillä muuten olen ollut niin pitkään vain omissa oloissani. Ja kuten sanoin, tykkään minäkin seurastakin.

Tekemisiä, muita juttuja ja exiä

Ihmettelen kun Sinellin tilaukseni ei vielä ole tullut. Tekisi mieli päästä jo tekemään paperia.

Lähi päivinä olen neulonut vuoron perään kahta kaulaliinaa, jotka aion nekin lahjoittaa kissojen hyväksi erääseen paikkaan. Tässäpä nuo kaulaliinat

Tein tänään jauhelihakeittoa ja hyvää oli. Rupesi vaan syödessä kirvelemään silmiä niin kovaa että alkoivat vuotaa ja siitä syystä piti käydä pesemässä silmät niin sitten helpotti vaikka jatkoinkin syömistä. Mausteiksi laitoin vain suolaa ja mustapippuria ja tietääkseni en ole mielekkään noista ainesosista allerginen. Joskus aiemminkin on käynyt noin syödessäni jotain eri ruokaa.

  Muistiinpano juttuja olen jälleen kirjoitellut...

Mikähän päivä tekisin pitkästä aikaa noita mosaiikkijuttuja...

Täällä kotonani on taas syötättänyt enemmän kuin äidin luona ☹

Yhtenä päivänä jumppasin ilmaisen nettivideot avustuksella ja tajusin että kuntoni taitaa olla huonompi kuin koskaan ennen. Jo heti ekat liikkeet eli 20 haarahyppyä uuvuttivat minua tosi paljon. Ihan kaikkia tuon jumpan liikkeitä en jaksanut tehdä ja yhdessä liikkeessä tuntui että kahvit tulevat ulos niin en niitä kaikkia tehnyt. Kaupassa kävin pari päivää sitten ja raahattavana oli mummokärryllinen sekä kauppakassillinen ruokaa/tavaraa. Kotiovelle päästyäni tuntui ettei kunto olisi riittänyt enää yhtään enempää. Hukkaan sitten meni osittain se kävely kun ostin ja söin samana päivänä englannin laku pussin. Äidin luona ollessa kun kävimme kaupassa niin oli suht helppo olla ostamatta herkkuja mutta kotiin palatessa niitten vastustaminen on ollut taas hieman vaikeampaa. Lisäksi tupakan polttokin on taas lisääntynyt kun ei tarvitse rappusia kävellä edes takaisin vaan on päässyt ulko-ovestani suoraan etupihalle.

Uusi vuosi on lähtenyt ihan kivasti käyntiin. Slameja pitäisi pakata lähtökuntoon kun h-kuoretkin jo tulivat, mutta on vaan laiskottanut niitten pakkaaminen ihan liikaa...  Jospa saisin viikonlopulla niitä pakkailla.  Eräs kirje tuli lähi päivinä jota olinkin jo odotellut 🙂

Ryhmissä tahtoisin käydä jälleen muttei ole taaskaan varaa ladata bussikorttia... Lisäksi (mikä ei minua tosin yleensä estä niissä käymistä) minulla on syy uskoa että eräs exäni on puhunut minusta paskaa muille ryhmäläisille... se on enempi tietoa kuin luuloa... en ole niin paska ihminen kuin mitä jotkut luulee... tämän exäni mielestä kaikki suhteemme paska oli 99 prosenttia minun syytäni (joskus ajat sitten kännissä sanoi niin) mutta eiköhän se vika ole ollut ihan molemmissa!

Mitä exiin tulee niin on lähi aikoina vahvasti tuntunut siltä että ihmiset pyörittelee vähän väliä entisiään ja kun jotain kinaa tulee niin hypätään eri petiin (jotka nekin on monesti olleet entisiä). Se on mielestäni jotenkin lapsellista ja pinnallista touhua. Jokainen tavallaan tietysti (mutta toivon ettei sellaisia enää kohdalleni tulisi). Itse tykkään olla vähän etäisempi nykyään eksieni suhteen. Tuosta tuli mieleen sekin kun eräs tyyppi jonka kanssa seurustelin 2,5 vuotta vuosina 2004-2006 pyyti ihan yllättäen minua kaverikseen facebookissa joskus viime joulukuussa... hyväksyin hänen kaveripyyntönsä...

Nyt voisi ottaa iltapalaa ja keittää kahvia 🙂