Herkuttelua

Sorruin tänään herkuttelemaan. Tilasin foodoran kautta suklaanameja, limpparin ja pikku pussin juustopalleroita. Noista juuston makuisista sipseistä jne en ennen tykännyt yhtään mutta nykyään ovat herkkua. Lisäksi naapurin mies eilen kävi kahvilla niin toi vohvelikeksejä käydessään. Jospa pitäisin näitten herkkujen jälkeen taukoa taas herkuttelussa.

En tykkää että syksy tekee tuloaan, mutta ainakin moni ryhmä taas alkaa joista on ollut kesällä taukoa. Ja kunhan rahat saan bussikorttiin niin alan vihdoinkin taas ryhmissä käymään. Kesän aikana ei siis ole ollut paljoa sellaisia ryhmiä joissa tykkään käydä niin en ole viitsinyt korttiakaan ladata. Ajattelin jos kävisin kirpparilla samana päivänä kun menen ryhmään. Vaikkapa sitten pienenä palkintona itselleni kun paniikit on pahentuneet kun olen liikaa ollut kotona. Olen käynyt lähinnä kaupassa, kirjastossa, apteekissa ja kahden kuun välein vointikeskustelussa. Ei siis ole varsinainen terapia vaan aikaviestissäkin lukee aina että milloin on vointikeskustelu. Lisäksi niitä pitävät ihan tavalliset sairaanhoitajat (jotka vaihtuvat monesti viimeistään kahden-kolmen kerran jälkeen ja moni hoitajista on ollut minulla vain kerran) eivät siis mitenkään erityisemmin ole perehtyneet psykologiaan, psykiatriaan jne. Viime kerralla käytiin läpi fyysisiä vaivojani. Olen nyt jonossa uniapnea tutkimuksiin kun on välillä ollut aika voimakkaitakin sen tapaisia oireita.

Välillä närästyspolte on ollut taas niin kovaa ettei renniet ole auttaneet ja on yrjö lentänyt sen takia. Se yleensä on auttanut, ainakin hetkeksi.  Laihtuessani närästys ja selkäkipu loppuivat mutta lihotessa taas nekin tulivat takaisin.

Piristystä :)

Eräs naapurin mies kävi yhtenä iltana luonani kahvilla ja äiti oli lauantaina yötä. Äidin mukana oli myös I (koira) ja E (kissa) jotka ottivat täällä tosi rennosti. E seurasi minua koko ajan joka huoneeseen <3 Läksivät sunnuntai iltana kotiin ja oli hieman outo olo heidän lähtiessä kun tuli niin hiljaista. Lauantaina tein taas meille kinkkukiusausta ja herkuteltiin sipsillä ja karkilla sekä juotiin olutta. Käytettiin myös illalla I ulkona kun satoi vettä mutta oli meillä sontikka mukana. Yöllä kuunneltiin musiikkia ja käytiin nukkumaan noin 2:30. Yleensä juopotellessa simahdan nykyään joskus kahdeltatoista, kun en enää jaksa niin pitkään kuin joskus nuorempana.

Kivaa kyllä oli ja yhdessä vaiheessa äiti halasi minua ja sanoi että luonani on aina kiva käydä kun voi ottaa niin rennosti 😊❤

   

 

Tosiaankin minua piristi vielä entisestäänkin ihmisten näkeminen ja jutteleminen :). Sille naapurin miehellekin on yllättävän helppoa jutella ja ollaankin kesäisin välistä jutusteltu jo aiemminkin pihallani. Yleensähän minä siis panikoin ja olen tuppisuu jos en toista kunnolla tunne. Senkin vuoksi minut on sitten leimattu milloin miksikin.