Tällä viikolla on touhua riittänyt. Maanantaina oli kaveri kahden lapsensa kanssa luonani. Keskiviikkona menin katsomaan talolle jälleen ohjaajan kissaa, jonne vein myös pullavaa ja suklaakonvehteja synttäreitteni kunniaksi. Olisin vienyt jotakin gluteenitonta varuilta mutten löytänyt mutta pulla oli ainakin laktoositonta. Kissan kanssa touhusteltuani kävin itsekin kahvilla.
Eilen sitten postilaatikossa oli ylläri kun seinänaapuri oli laittanut kuoressa minulle suklaalevyn ja kortin 😊 Samana päivänä tuli eräs toinen naapuri yllättäen käymään täällä ja olin häntä jo odotellutkin. Oli kuulemma jo vuosi sitten laittanut puhelimeensa että milloinka minun synttärit on 😊 Sanoi myös että ilmoittelisin sitten kun juhlistan synttäreitäni. Harvaa on kiinnostanut noin paljoa mikään minuun liittyvä asia. Yleensä synttärini menevät päin persettä milloin mistäkin syystä. Esim. tekosyitä tulemiselle on ollut paljon, mirssuhteet ovat menneet niihin aikoihin päin persettä jne jne. Tänä vuonna oli taas kivat synttärit. Viimeksi oli kivaa vuonna 2017 synttäreilläni. Eihän ne synttärit tietenkään mikään iso juttu ole mutta se hieman suurentaa sitä jos itse tahtoisi viettää tiettyjen ihmisten kanssa iltaa muttei se ketään vaan ole sattunut kiinnostamaan...
Lisäksi tänään kävin yhdessä keskusteluryhmässä jossa ei onneksi ollut kamalasti porukkaa. Rentouduin samalla kun oma kuulumisten kertoilu vuoro oli menossa. Niin ja viikonlopullakin on menoa.
Puolitoista päivää meni tällä viikolla siihen kun täyttelin slameja 😊❤
Välistä tuntuu kuin eräs exäni tuosta ryhmästä olisi puhunut minusta taas kaikkea paskaa siellä (ei olisi eka kerta) ja että tietyt ihmiset seurassani olisivat jotenkin hylkivä minua kohtaan tms. Tuo on eka paikka jossa olen tuntenut etten ole ulkopuolinen ja sillä tavoin sen tahtoisinkin jatkuvan. Minua itseäni ärsyttää eksässä juuri se jos puhuu minusta paskaa ja saa muutkin minua kohtaan varautuneeksi sekä se kun kuulostaa kuin hänellä olisi jatkuvasti kamala pätemisentarve.
Olen omalta puoleltani pyytänyt häneltä joskus anteeksi mutta hän ei koskaan ole pyytänyt minulta mitään anteeksi. Eikä ole tosiaankaan ainut joka sai siinä suhteessa traumoja. Sanoi minulle joskus että ainakin 99 prosenttia kaikesta paskasta oli minun syytäni. Tiedän kyllä olleeni tahattomasti mulkku tuolloin mutten siinäkään asiassa ole ainoa. Välistä vaan pistää vituttamaan kun kukaan jätkistäni ei ole koskaan ottanut vastuuta yhtään mistään vaan kaikki vastuu on lapioitu minun harteilleni joka asiassa!
Nyt helpotti, kun purin mieltäni 😊 Ei kannata ottaa miestä (tai naistakaan) mielenterveyspalveluista (joissa siis itsekin käyn ja varmasti osa niistä suhteista voikin olla hyviä ja pysyviä, mutta mietin tässä lähinnä nyt omalta kannaltani), baareista, naapurista, exän kaverista jne. Mutten kyllä ottaisi kirkostakaan... Ei millään pahalla kenellekään 😄
Aiheesta toiseen. On taas kova nälkä, tänään olen syönyt pinaattikeittoa ja myöhemmin makaronia. Tilaisin ruokaa kotiin muttei nyt ole varaa...
Yhtenä yönä heräsin siihen tunteeseen kuin joku olisi silittänyt kättäni ja tuli rauhallinen olo, mietin että kävikö iskä minua moikkaamassa. Muutama vuosi sitten heräsin myös siihen kun ihmettelin että mikä valo olohuoneesta loistaa. Menin katsomaan niin telkkari oli itsestään auennut ja ruudussa ei ollut ohjelmaa menossa vaan siinä luki hyvää yötä (sillä kanavalla siis ainakin joskus oli aina ohjelman päätyttyä tuo hyvän yön toivotus, mutta silloinkin mietin että olisiko iskä käynyt moikkaamassa). Tuo on hyvin lohduttava ajatus eikä tuossa ole mielestäni mitään hullua, pikemminkin mietin että jos tuollaista pitää hulluutena niin on sitten asiat vielä aika hyvin koska paljon pahempaakin hulluutta on olemassa.
No joo, kirjoituksellani en tarkoita loukata ketään, piti vain vähän päästellä höyryjä ulos 🙂
Valmiiksi jo, hyvää yötä 🙂
