Ikävää ja häpeää

Kyllä taas hävettää kun tulin kompuroimalla sisälle tupakalta kun iski paniikkikohtaus. Joku autokin oli juuri lähtemäisillään ohitseni ajamaan. Osaan kuvitella kuinka naapurin eukot taas juoruaa ja dramatisoivat asioita aina nähdessään minut kompuroimassa. "Onko se noin kännissä?" tai "mitä se on oikein vetänyt?" Paniikkikohtaukset useinkin tekee tuota kompurointia (sekä päivän eka tupakka toisinaan jos menee jalkoihin/päähän. Kyllä kuitenkin vieläkin hävettää...

On ikävä kissaa. Luin vanhoja kirjoituksiani kissoistani, olin kirjoittanut ottaneeni E:n vuonna 2006 mutta otin hänet siis vuonna 2007. Oli mukava mutta samalla surullista lukea noita kirjoituksia kissoistani ❤️ Päivät ovat olleet jotenkin uuvuttavia ja väsyttäviä...

Eilen sain uniapnea tulokset eli minulla ei kuulemma ole uniapneaa. Lääkärin soittoaika oli 10.00 mutta soitti vasta iltapäivällä. Pääasia että kuitenkin soitti.

Sain eilen pitkästä aikaa kaksi kuorta swappia joissa toisessa oli lisäksi synttärikortti mukana ❤️ Olenkin jaksanut vain täytellä swappeja sekä neuloa. Tarkoitus olisi neuloa jälleen pitkät sukat mutta jostain ohuemmasta langasta kuin aikaisemmin, niin mahtuvat paremmin kenkäänkin ne sukat.

Niin ne sitten viralliset synttäritkin olivat eilen (vuorokausi jo vaihtunut) ja vuoden päästä olenkin sitten keski-ikäinen. Vielä välillä minulta kysellään papereita tupakka/olut ostoksilla mutta minusta se on vain hyvä asia 😊 Vielä muutama vuosi sitten minua on luultu ulkonäön perusteella 25 vuotiaaksi.

Ikävä on eikä se siitä muuksi muutu... ajan kanssa se silti saattaa hieman helpottaa mutten siltikään koskaan rakkaita kisujani unohda ❤️

Piirakkaa ja paniikkeja

Naapurini on sanonut minulle että tule hihkaisemaan jos tarvitsee kaupassa käydä. Niinpä kävin tänään soittelemassa ovikelloa hänen ovellaan muttei avannut. 

Oli ihan hirveät kasat kotiin raahattavaa kaupasta ja jo kaupan pihassa kaupasta pois lähtiessä tuntui että miten jaksan kotiin asti sen ostos määrän kanssa. Niiden kantaminen isossa kassissa ja kärryn vetäminen tuntui takapuoli lihaksissa saakka mutta sainpahan hieman treeniä 😁

Ostin kasvispiirakka sekä raparperipiirakka ainekset (ja muutakin syömistä) ja luultavammin ne huomenna teen. Toivottavasti naapuri tulee sitten kylään ettei tarvitse itse niitä yksin syödä.

Tänään taas rappusiltani noustessa alkoi hirmu tärinät jne mutta tällä kerralla oli enimmäkseen syynä se että päivän eka tupakka nousi päähän. Joka tapauksessa hävetti se "kompurointi" kun naapurikin oli pihassaan ja sisälle mentyäni iski hirmu tärinä paniikitkin. Puhelimessakin kun olin äidin kanssa niin käsi tärisi ihan kamalasti mutta paniikit helpottui puhelun myötä. Olen vain kerran käynyt tänään tupakalla ja muuten olen syönyt nikotiinipurkkaa. Kävin vasta kaupasta tultuani tupakalla kun yleensä kun herään niin juon ensin kahvia jonka jälkeen käyn tupakalla. No joku hyöty noista paniikeistakin sitten on...

Olen kirjoittelemassa päiväkirjaa jmv. Hyödynnän teippejä ja tarroja siinäkin. 

Panikointeja

Kunhan talolle tulee taas enempi ryhmiä jossain vaiheessa niin alan niissä käymään. On liiankin helppoa jäädä vain tänne kotiin.

En jaksanutkaan vielä siivota muuten paitsi yöpöytää joka oli mullinmallin. Jospa huomenna (tai siis tänään kun vuorokausi jo vaihtunut) kävisin viimein kaupassakin että saisin ne piirakka ainekset ja lisää ruokaa ja tupakkaa.

Olen välillä syönyt taas nikotiinipurkkaa ja vaikka en sitä kokonaisena yleensä otakaan niin välistä siitä tulee sellainen tunne niinkuin hengitystiet supistuisi, tulee kamalasti sylkeä suuhun enkä meinaa saada tarpeeksi happea. Siinäkin syy miksi en niitä kokonaisena ota kun se tulee silloin pahempana.

Vaikka meneekin nyt hyvin niin paniikit/paniikkihäiriö on yhä ikuinen riesa. Olen alkanut paniikkien takia taas kompuroimaan kun lähden tupakalta pois. Jos polttaisin seisten niin kompuroisin joka tapauksessa kun jalat alkaa täristä tuolloin. Mitä enemmän sitä ajattelen sitä enempi kompuroin ja varsinkin jos ihmisiä on näkyvillä mutta kyllä silloinkin kun ketään ei edes näy missään. Välillä on tuntunut että naapurin naiset kyttäävät että mitähän tuokin vetää, silloin kun ovat olleet näköyhteydessä. Tuossa yksi syy miksi olen vähentänyt polttamista. Vaikka ajattelen että mitä sitten jos katsovatkin (ei niitten leimaamiset paljoa muulloinkaan ole liikuttaneet) niin kroppa on eri mieltä. Pääni sanoo useinkin ettei ole mitään syytä panikoida mutta kroppa ei sitä tiedä sillä olen saanut kohtauksia 13 vuotiaasta lähtien, joten se on kropalla jo osittain totuttu tapakin. Vaikka usein panikoidessa ajattelen myös ettei sekään ole vaarallista jos vaikka sanonkin jotakin typerää joskus niin silloinkin kroppa on eri mieltä. Eniten kuitenkin lähi aikoina on ahdistanut tuo ylös nouseminen tupakalta lähtiessä (joko tuolilta tai pihani rapuilta). Silloin kun joku on seuranani silloin niin ei sitä paniikkia siitä yleensä silloin tule.

Jos olen tästä jo aiemmin kirjoittanut niin sori toisto.

On vähän turhan pirteä olo nyt kun heräsin yöunilta noin 12.00 jonka jälkeen otin päikkärit joilta heräsin noin vaille 18.00. 

Telkkarin tarjonnasta ja paniikeista

Ilma ulkona muuttui kylmemmäksi ja alkoi tuiskuttaa lunta enemmän ja tuulemaan niin nyt ulkona on taas kylmä käydä ☹

Kuuntelin tänään youtubesta Amy Winehousen musiikkia. Äsken sitten kävin katsomassa telsu.fistä mitä tänään tulee telkkarista niin ihan vahingossa bongasin siellä olevan dokumentin Antakaa Amy takaisin ja sen jälkeen ilmeisesti joku Amy Winehousen konsertti tms. Ajattelin nuo katsoa. Kävin parin kaverin kanssa elokuvissa syksyllä 2017 katsomassa Amy elokuvan ja se ainakin oli ihan hyvä ja mielenkiintoinen. Silloin viimeksi olen käynyt elokuvissa. Kaiken maailman teatterit ahdistaa minua tosi paljon, silloinkin kun minulla on seuraa. Mitä enempi ihmisiä niin sitä ahdistavampaa. Joskus nuorempana olin saanut ahdistuksen niin hyvään kuntoon että uskalsin yksin käydä esim. kahvilassakin syömässä, mutta ahdistus on taas siitä pahentunut niin en enää uskalla. Silloin kun olin saanut tuon ahdistuksen lievemmäksi niin kävin yksin myös pitsa paikassa sekä pizzaraxissakin syömässä. Ei onnistuisi enää. (Olen paniikkioiresta kärsinyt 13 vuotiaasta lähtien ja välillä se on lievempää ja välillä pahempaa. Riippuu ihan elämäntilanteestakin jne.)

Tänään tulisi telkkarista myös Rankka päivä elokuvakin mutta olen sen jo muutaman kerran nähnyt. Katson siis mieluummin tuon dokkarin Amysta.

Minulla on tänään ollut psyykkinen piristysruiske eli psyykkisesti on hyvä olo mutta fyysisesti tosi väsynyt. Naapuri lähti eilen kylästä ehkä noin 01.00-01.30 suunnilleen ja heräsin aamulla aikaisin enkä ole päikkäreitäkään ottanut vaikka väsyttää. Toisinaan olen niin yliväsynyt että käyn jotenkin ylikierroksilla enkä senkään takia saa aina unta.

Kyllä minulla on tällekin illalle tiedossa mukavaa puuhaa noitten tv ohjelmien lisäksi 😊

Kunhan saan astioita tieltäni tiskattua niin pääsen vihdoinkin tekemään paperia itse 😊 Kehikko on juuri sen kokoinen kuin sen halusinkin olevan.

Lähi aikoina pitäisi tiskaamisen lisäksi myös ainakin ajella karvat ja lakata kynnet. Ajelen karvat yleensä läpi vuoden mutta lähi kuukausina se on hieman jäänyt.