Viime yö oli jälleen parempi kuin aikoihin kun ei tullut niitä öisiä "kohtauksia" kauhun" tunteineen.
Eräs ihminen pyysi minulta eräänä parina iltana anteeksi... se oli eka kerta eromme jälkeen. Luulen vielä joskus pystyväni antamaan hänelle anteeksi ja arvostan todella sitä että hän ylipäänsä pyyti anteeksi ja kehui minua muutenkin mm ihanaksi ihmiseksi. Sanoi olleensa ihan mulkku minua kohtaan ja kun sanoin itsekin olleeni jonkin verran sellainen niin sanoi hän ettei koskaan ole pitänyt minua sellaisena (siis mulkkuna).
Käsityksemme erostamme olivat silti erilaiset. Minä pistin hänet kävelemään yöllä luotani koska myönsi silloin muhinoineensa henkilön kanssa josta tuli vähän ajan päästä siitä hänen vaimonsa. (Jonka kanssa hänellä oli kuulemma tullut avioero...) Hän taas sanoi jättäneensä minut koska olin ollut niin sekaisin... Olen varmasti sitä ollutkin mutta muistutin häntä myös siitä mistä se johtui enimmäkseen...
Hän sanoi paljonkin asioita... tiedäpä sitten tarkoittiko sanomisiaan enkä ala niitä tässä sen enempää selittää enkä jäädä niitä mielessäni enempää pohtimaan.
En olisi uskonut tätä sanovani mutta olin hieman iloinenkin siitä kun otti yhteyttä. Vaikka huonojakin muistoja on paljon (mutta on niitä hyviäkin)....
Minua stressaa kämpän sotku ja väsymys jolloin en jaksa siivotakaan, tulevat 40 vuotis synttärit (että tuleeko sinne ketään ja jos yksikin ihana ystäväni tulee niin olen hänestäkin iloinen ❤️) Stressaa myös nukkumaan meneminen syistä joista olen täällä jo maininnutkin. En silti tahtoisi ruoskia itseäni liikaa esim. siitä kun ei ole ollut voimia esim. siivota. Maanantaina en jaksanut edes ryhmään mennä kun yöllisen kohtauksen vuoksi olin rättiväsynyt tuolloin, vaikka tarkoitus olikin mennä. Mutta jospa jaksan taas tässä lähipäivinä 😊
Kirjaa tekisi mieli lukea mutten jaksa väsyneenä tarpeeksi keskittyä (kun on muutenkin huono keskittymiskyky).
Luin jokin aika sitten Stephen Kingin kirjat Cujo ja Buick 8. En muista joko olen niistä täällä maininnut...
