Elämän ääniä

Kävin eilen ystäväni ja hänen kolmen lapsensa luona. Kyllä mekkalaa taas riitti lasten suusta mikä on vaan elämää (jollaista minä en varmaan koskaan tule saamaan, eli siis lasta/lapsia). Kotiin tullessa sitten oli todella hiljaista ja psyykkisesti piristynyt ja fyysisesti väsynyt olo.

Pikkuisin poika pyrki useasti syliin ❤

Ystäväni antoi mukaani jauhelihakeittoa jonka itse teki sekä tyttönsä synttäreiltä jäänyttä kinuskikakkua. Molemmat olivat hyviä.

Söin niitä tänään ja lisäksi tein vielä hampurilaisen jonka väliin tuli kvinoa-kasvispihvi, ananasrengas, suolakurkkua ja juustoa.

Nyt tulee taas nälkä 😋 Voisi ottaa hieman iltapalaa.