Parina yönä helpompaa

Ei ole ollut nyt kahteen yöhön sitä ahdistavaa tunnetta yöllä mutta hengityskatkoksia kylläkin. Olen myös ollut päivisinkin paljon pirteämpi kuin tuolloin niitten ahdistavien olotilojen aikoihin. Silloin äitikin sanoi eräänä aamuna että mitenkä kasvoni näyttivät niin harmailta. Lääkärissä otan esille kaikki mahdolliset vaivat, joista pitää kirjoittaa muistilappu etten unohda mitään. Tahtoisin päästä sydänultraan. Olen monesti käynyt sydänfilmissä eikä sieltä ole löytynyt koskaan mitään. Ei silloinkaan kun eräs läheinen oli siinä käynyt, vasta sydänultrassa oli huomattu hänen sydämessä oleva vika ja tuolloinkin hän oli jo yli kolmekymppinen ennen kuin mitään löytyi vaikka vika olikin ollut jo syntymästä saakka.

Tein tuossa omien sukkieni välillä junasukat ja junatumppujen neulonta on kesken (toinen niistä jo valmis). Sukat pitää vielä päätellä.

Intoni asioihinkin on jälleen palannut 🙂