Piristystä jälleen 🙂

Eilinen päivä meni enimmäkseen nukkuessa. Heräsin noin 16.00 ja sen jälkeen otin muutaman tunnin päikkärit. Illalla tai syys yöllä kuulin kun naapuri oli jälleen lapioimassa takapihani polkua. Kutsuin hänet kylään muttei ollut silloin kahvia tarjottavana. Tänä aamuna heräsin noin 8.00 tai vähän aiemmin. Kymmenen aikoihin käytiin kaupassa ja sen jälkeen tultiin luokseni juomaan kahvia ja syömään suklaata sekä suklaakeksejä. Kahdeksi hänen oli lähdettävä töihin. Kun ei kauppamatkoista ota rahaa niin pyrin edes jotenkin korvaamaan ne, esim. kahvittelulla ja herkuilla. Toissa kerralla kun käytti kaupassa niin ostin hänelle suklaalevyn. Tuo naapuri mies on kyllä tosi avulias. Ihan itse aina oma aloitteisesti on käynyt tuota pihaani lapioimassa siihen kulkureitin josta on helppo käydä postilaatikolla ja käyttää minua kaupassa. Tulee sellainen olo että pitäisi jotenkin korvata se hänelle, muutenkin kuin herkuilla mutta kun ei rahaakaan huoli... On kyllä tosi huomioon ottavainen tyyppi. Muutenkin hänen seurassa on piristävää ja tunnen ettei seurani ole hänelle vain ihan sama niin kuin eräille muille se oli vaan ihan sama (minulle jopa sanottiin tuolloin että seurani on ihan sama). Tuntuu etten nyt kuluta aikaani enää seurassa joka ei välittänyt ajastani tippaakaan. Tiedän että ilon on kummuttava itsestään eikä ainoastaan muitten ihmisten avulla mutta on vaan tosi asia että naapurin seura piristää minua. Varsinkin kun en ole nyt ryhmissäkään käynyt. (Jospa saisin ensi kuussa ladattua bussikortin). Ahdistuskin on pahentunut kun olen liikaa ollut itsekseni. Naapurin käynnin jälkeen olen vastaillut urakalla slameihin ja kirjoitellut swappailuun liittyviä asioita ylös. Päikkäreitäkään ei ole nyt huvittanut ottaa 🙂 Virtaakin yhä riittää 🙂 Pienilläkin asioilla voi olla hyvin suuri vaikutus 🙂