Turhautumista ja valittamista ☹️💩

Turhauttaa tosi paljon tämä käsiala tilanne... en voi slameilla, kirjoittaa kirjeitä, päiväkirjaa, muistiinpano vihkoja, ruokaresepti vihkoa  jne enkä tykkää niitä koneellakaan kirjoittaa. Tyhjä ja turhautunut olo... Pitäisi varmaan neurologille päästä sillä ei se ihan normaalia ole että hyvä käsiala muuttuu niin huonoksi etten itsekään saa siitä selvää vaikka monesti saankin selvää huonoistakin käsialoista. Olisi eri asia jos tuo liityisi tunnetilaan tai olisi vain hetkellistä mutta sitä on kestänyt jo muutaman kuukauden ja koko ajan vaan huonommaksi muuttuu. Kirjoittaminen on ollut aina osa minua niin kyllä se kyrsii tämä tilanne ja tosiaankin turhauttaa 💩 Neulonutkin olen taas muttei nyt ole fiilistä ollut sitä koko aikaa tehdä. Eikä nyt hirveästi muutkaan tekemiset innosta... ellen sitten ala lukemaan tai siivoamaan laatikoita. Säilytystila on nimittäin käynyt vähiin ja sen näkee kyllä tavaramäärästäkin täällä (en nyt kuitenkaan mikään himohamstraaja ole). Tulee usein hyvä olo siitä kun saa heittää tarpeetonta pois ja samalla saa lisää tilaakin. 
Uni ei tule minulle yöllä yhtä hyvin jos en ole saanut päivällä paljoa aikaiseksi. Viime yönä tosin nukahdin ja nukuin harvinaisen hyvin ja levollisesti. Lieköhän jumpalla jotain tekemistä asian kanssa kun eilenkin jumppasin.
Valitanpa sitten samalla lisää: täällä kämpässä paleltaa koko ajan, varsinkin kun märät vaatteet on tuossa kuivumassa. 
Tein tänään kuitenkin taas sen vartin jumpan ja vaikka teki tiukkaa ja vaikka hengityskin taas pihisi niin olen tyytyväinen että sen sain tehtyä.
Välillä olen alakuloinen tuon pieleen menneen ihmissuhteenkin takia, mikä tuli ihan puskista, vaikken sitä enää niin paljoa jaksa enää miettiäkään sillä en omalta osaltani ole tehnyt siinä mitään väärää enkä minä ole aina se pahis joksi minua monesti luullaan! 

Yritän tässä miettiä että mitähän sitä seuraavaksi tekisi kun en yleensä osaa olla vain tekemättä mitään. Telkkarin ääressäkin usein olen neulonut taikka kirjoitellut.
Vaikkei tuo minun ongelmani olekaan mikään hirmu suuri (ainakaan toivottavasti) niin kyllä siitä riesaksi asti silti on, sillä kuten jo kirjoitin niin kirjoittaminen on aina ollut suuri osa minua... sekin vähän ihmetyttää kun joskus viime vuoden puolella hajuaistini heikkeni eikä se ole vieläkään kokonaan palannut. Luin joskus jostain että jos hajuaisti heikkenee niin se voi merkitä viiden vuoden kuluessa kuolemaa. Iskänkin hajuaisti heikkeni joitain vuosia ennen hänen kuolemaansa. En nyt siltikään tahtoisi maalailla piruja seinille.
Olisi kuitenkin hyvä selvittää mistä tuo kamala käsialani johtuu... sanoin siitä kyllä viimeksi lääkärillä käydessä mutta taisi ohittaa koko asian...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ystävänpäiväksi

Oli tarkoitus tehdä 4 ystävänpäivä korttia mutta innostus puuttui niin tein vain kaksi. Ne kaksi muuta korttia ovat valmiskortteja. Mutteiva...