Kun opettelee itseään niin on mahdollista myöskin tykätä omista hetkistä ja samalla voi syntyä myös siinä samalla uusia tekemis ideoita. Ja mitä sitten jos muut pitävät niitä tekemis ideoita typerinä jos vaan itse niistä nauttii (ja ellei se satuta ketään).
Minulla on ollut vaikeuksia päästä M:sta (viimeisin exäni) yli mutta nyt vihdoin elämä on alkanut taas maistumaan ja nautinkin omasta sinkkuudestani. Nautin omista puuhistani ja aamulla heräämisestä. Osaan arvosta arkisia ja pieniäkin asioita, jopa iloisen värisiä vessan pyyhkeitä tai värillistä roskapussia, postin tuloa, hyvää ruokaa johon ei aina edes ole varaa, kivan näköisiä vaatteita, vessapaperia 😁 jne jne. Myös tämä auringon paistekin piristää minua kovasti. Nuoruudessani olin tosi pessimistinen mutta niinä 12 vuoden aikana josta viime postauksessa kerroin, opettelin myönteistä ajattelua ja enää se ei ole edes väkinäistä pakkoa vaan tulee ihan luonnostaan. Noitten miessuhteitten myötä pessimistisyyteni taas näyttäytyi mutta olen jälleen alkanut ajattelemaan positiivisemmin. Enkä tarkoita sillä sinisilmäistä taikka naiiviudesta johtuvaa positiivisuutta vaan terveellä tavalla positiivisuutta. Helppoahan se olisi olla positiivinen jos ei koskaan mitään ikävää sattuisi mutta on ihan toista kun ongelmistakin huolimatta on (terveen) positiivinen, se on oma taitolajinsa 😊
Nyt aurinko paistaa, kahville ja sitten oman pihan puolelle nauttimaan ilmasta sekä tupakasta 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti