Kiva on ollut kuitenkin ryhmissä huomata ettei eksäni enää kiukuttele minut nähdessään 😊 Kivaa on ollut myös huomata etten aina panikoi ryhmissä niin paljoa kuin joskus aikoinaan. Joskus useampi vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan meneväni mihinkään ryhmä tilanteeseen vaikka sitten olisin nähnytkin niitä ryhmäläisiä enemmänkin. Mutta olen huomattavasti edistynyt siitä kun aloin käymään talolla maaliskuussa 2017. Ystäväni minut tutustutti tuohon toimintaan.
Meinaa olla jotain masennuksen poikasta.... tämä on niitä hetkiä (joita nykyään on harvoin) jolloin tunnen yksinäisyyttä. Ja minulle yksinäisyys ja yksinolo on täysin kaksi eri asiaa... kuten mainitsin niin pari asiaa vaivaa minua, on vaivannut jo jonkin aikaa ja epätietoisuus on täysin perseestä... sekin huolestuttaa kun tupakanpolttoni on lisääntynyt ja nikotiinipurkkaa syödessä tuntuu kuin hengitystiet supistuisivat enkä saa tarpeeksi happea ja samaan aikaan sylkeä erittyy kamalasti. Joskus ajat sitten kokeilin nikotiinilaastaria josta ei ollut mitään hyötyä eikä se tee hyvää atooppiselle iholleni.
Sain tänään kuitenkin luettua loppuun Stephen Kingin Piinan. Leffana olin usein nähnyt ja nyt vasta luin kirjana (en ainakaan muista sitä aiemmin lukeneeni). Se eukko oli kirjassa vielä kahjompi kuin leffassa.
Maanantaina on tarkoitus palauttaa kirjastoon lukemani kirjat ja lainata kirjoja lisää.
Tässä yhtenä päivänä oli kinkkukiusaus päivä pitkästä aikaa ja eilen tein makaroni-jauheliha-sipuli sörsseliä. Tänään söin sen vähäisen lopun jonka jälkeen olenkin syönyt valmis porkkanalettuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti