Putsasin tänään jääkaappia etikkavedellä. Nyt se haisee etikan ja homeen sekoitukselta. Mikähän tuohon auttaisi... en tahdo saada ruokamyrkytystäkään.
Lähi aikoina minulla on ollut innon puutetta sekä alakuloisuutta. Toisinaan tunnen olevani hieman masentunutkin, muttei onneksi paljoa. Yleensä ryhmissä käynnit ovat piristäneet minua ja saaneet intoa omiin hetkiin, mutta nyt ei ole ollut niin. Toisaalta minulla menee ihan kivasti mutta olo vaan on mikä on... Enkä tiedä mikä mättää...
Joskus meni vuosia niin että iloitsin siitä kun heräsin aina uuteen päivään enkä malttanut nukkuakaan kun olin intoa täynnä. Toki yhä olen iloinen että kun herään yhä mutta se into kaikkeen touhuun jne on poissa...
Joskus nuorempana oli sen verran pahaa masennusta että vain makasin sängyssä koko ajan enkä olisi jaksanut edes suihkussakaan käydä. Vuosiin ei ole pahemmin masentanut... muuten kuin pikaisesti ohi mennen ja nyt lähi aikoina. On aivan turhaa (mikä vaan voi pahentaa masennusta) sanoa masentuneelle että ota itseäsi niskasta kiinni tai käy kävelyllä. Ne kommentit eivät auta. Masennus on sairaus ja olisi ihan sama asia jos jollekin fyysisesti sairaalle sanoisi että ota itseäsi niskasta kiinni (niin parannut). Se on ihan sontaa 💩
Kaikki pikkuasiatkin koko ajan vaan stressaa. Tänään tietoisesti lohtusyöpöttelin, eli tilasin kaupasta ruokien lisäksi jäätelöä, vanukasta ja voisilmäpullan... sainpahan lisäksi kahviin kaurajuomaa kun sekin loppui.
Yleensä olen ollut innokas omien juttujeni ja harrastusten parissa mutta nyt vaan ahdistaa... eikä sekään auta että käsialani on yhä paskaa ja käsissä ihottumaa joka johtuu neulomisesta...
Jotain voisin silti yrittää tänään tehdä, en vaan vielä tiedä että mitä...
Aina kun synttärit lähenee niin jotain paskaa tapahtuu. Yleensä se on liittynyt miehiin mutta viime vuonna se liittyi kolmanteen kissani kuolemaan, kun hänet piti lopettaa 😔 niinpä olen usein varautunut että niihin aikoihin käy jotain ikävää... vuonna 2017 synttärit oli kivat kun sisko vei avomiehensä kanssa minut musiikkikeskukseen Ismo Alangon keikalle. Se koko ilta oli kiva muutenkin. Syötiin hesen tortilloja ja juopoteltiin ja katsottiin sohvaperunoita. Myös eräs nuoruuden syntymäpäivä on jäänyt positiivisesti mieleeni. Tuolloin täytin joko 21 tai 22 (en muista kumminki) ja juhlittiin silloisen poikaystäväni luona jossa oli minun sekä hänen kavereitaan.
Muuten synttärit muistoni ovat monin osin olleet ikäviä... Lisäksi välillä on tosi vaikea saada ketään synttäreilleni... mutta pääasia jos edes yksi vakiovieras tulee ❤️ Osaan nimittäin iloita hänestäkin. Osaan Yleensä iloita hyvin muista pieniltä tuntuvista asioistakin... ne eivät kaikki nimittäin ole minulle pieniä eikä varsinkaan itsestäänselviä asioita...