Suosiolla neulomista

Yritin lähes väkisin saada kirjoiteltua muistiinpano vihkoihin asioita ylös sellaisella käsialalla että saa edes jotain selvää tekstistä mutta ei perkele kun en saanut siitä selvää itsekään. Mitä kovemmin yritän tehdä selvää käsialaa niin sitä huonompaa se on. Ja jos en yritä yhtään niin lopputulos on silloinkin sellainen ettei siitä selvää saa. Suoraan sanottuna minua suuresti vituttaa tuo käsiala. Se on verrattavissa (enkä nyt tarkoita sitä että pitäisin itseäni hyvänä kirjoittajana vaan että on esim. tarvetta tehdä omaa juttuaan) siihen jos muusikko menettäisi kykynsä soittaa taikka laulaa taikka taiteilija kadottaisi kyvyn esim. maalata. (Ei siis mitenkään liity siihen ovatko he taitavia jutuissaan vaiko eivät). Monta kertaa on tehnyt jo mieli heittää paperit ja kynät seinään (niin kuin joskus kouluaikoina tein matematiikan kirjalle joka repesi. Tosin yläaste aikoina lintsasin aika usein sekä en keskittynyt tunteihin).

No, ajattelin sitten alkaa TAAS neulomaan mutta koska minulla on neuloosi niin nautin neulomisesta (yleensä) niin se sentään sujuu... tai sitten ei. Aloitin nimittäin neulomaan äidin synttärisukalle paria koska edellisestä tuli noin 10-12 kerrosta liian pieni... Katsoin kerrokset/koot väärin mutta nyt siis olen tuolle sitä paria uutta tekemässä ja on ihan rento fiilis. Jos olisin tuota pieneksi jäänyttä sukkaa alkanut purkamaan niin ei siitä olisi tullut yhtään mitään. Tulos luultavammin olisi ollut sama kuin nyttenkin, eli uutta paria vain tekemään.

Tuokin virhe oli suuri huolimattomuusvirhe mutta ei se enää haittaa. Rentoudun usein, kuten nytkin neulomisesta.

Tänään bussissa ollessani ystäväni tuli yhtä aikaa bussiin ja vähän myöhemmin toinen ystävä soitti minulle ja oli mukava jälleen jutella hänen kanssaan 😊 Piristi ihan mieltä 😊 Kuten myös äidinkin kanssa juttelu 😊

Marras- ja joulukuussa on juhlia luvassa ja vähän muutakin menoja 😊 

Kotiin tullessa oli taas portaitten kaiteet maalattu niin kuin epäilinkin että ne maalataan vielä toiseenkin kertaan. Lähtiessäni tänään ryhmään oli rappusten alapuolella lojumassa maalausvälineitä. Oli siis hankala kiivetä portaat ylös sillä ne ahdistavat minua jo muutenkin. Mummokärryn ansiosta kuitenkin sain tasapainoa pidettyä hieman paremmin. Bussissa sanoin ystävällekin että varmaan maalaavat kaiteet uudestaan niin hän sanoi että menisin hänen luokseen ellen pääse rappuja ylös. Hän nimittäin asuu aika lähellä. Pääsin ne onneksi kuitenkin ylös.

Kuvassa (joka taas väärin päin) on äidin synttärisukat.

Omat synttärini olivat viralliset viime viikonlopulla. Juhlat (kertaa kaksi) pidän myöhemmin. Äidinkin kanssa on tarkoitus hieman juhlia kunhan pääsee luonani käymään 🥰

Eilen illalla hieman hemmottelin itseäni roskaruoalla. Tilasin soijatortillan, ranskalaiset kahdella kastikkeella, mansikkapirtelön sekä kanelipullan. Kanelipullan söin tänään.

Syömisiä 😋

Tein eilen jauhelihakeittoa johon tuli:

Perunoita lohkoina  

Valmiiksi pilkottuja juureksia

Makaronia

Jauhelihaa

Suolaa

Mustapippuria 

Tietenkin vettä oman maun mukaan (itse laitoin aika reilusti)

Ekana laitoin perunat ja juurekset kiehumaan ja sillä välin paistoin jauhelihan. Jonkin ajan päästä pistin makaronia. Sitten kun makaronia (ja juurekset) olivat kypsiä niin lisäsin jauhelihan. Lisäsin myös suolaa ja Mustapippuria oman maun mukaan. 

Annoin hetken vielä olla levyllä.  

Tuli taas sorruttua lihan syöntiin mutta kyllä oli hyvää. Tänään söin loput ja oli vieläkin parempaa kuin eilen kun vesi oli imenyt aineksista makuja itseensä.

En taaskaan onnistu kääntämään kuvaa oikein päin ☹️ Lisäksi sivuiltani oli kadonnut postauksiani mikä on hieman hämärä homma...

Söin keiton kanssa tänään ostamani herkkuleivän (jossa mm. katkarapuja ja munaa). Toisen kerran ostin sellaisen vaikka maksoikin yli neljä euroa (eli minun kukkarolle aika paljon). 

Teen lämpöä ja juhlia

On tullut taas joka vuotinen syksyinen väsymys. Masentunut en kuitenkaan enää ole. Hankalinta on päästä aina ylös sängystä (tai sohvalta) mutta kun herään niin jaksan kyllä puuhastella (ainakin kaikkea kivaa). Tosin tänään heräsin noin 14.00 ja otin päikkäritkin. Sohvalle pitkälleen käydessäni nukahdan yleensä helpolla telkkarin ääreen. 

Välillä on kylmä täällä sisällä, niinpä juon paljon kahvia ja hieman teetäkin sillä olen huomannut että tee lämmittää minua enemmän kuin kahvi. Pitäisi lisää hankkia teetä, senkin takia jos ystävä on tulossa kylään jossain vaiheessa.

Olen nyt suosiolla kirjoitellut enimmäkseen tietsikalla (ja hieman käsin). Unitutkimus on vasta ensi kuussa. Toivottavasti tutkisivat jossain vaiheessa tuon minun käsialan muutoksenkin...

Olen nyt ottanut riskejä ihmissuhteisiin ja niitten rakentamisen suhteen sillä aina on mahdollisuus joutua loukatuksi ja niin on käynyt joskus muinoin jatkuvasti. Tahtoisin silti uskoa yhä ja jälleen hyviin ihmissuhteisiin. En kaipaa lähelleni esim. sellaisia ihmisiä jotka menevät juorujen mukana ja niin että uskovat kaiken mitä minusta kuulevat. En jaksa enää tuollaisia ihmissuhteita kun olen sellaisistakin saanut aivan tarpeekseni. Nykyään nakkaan yleensä heti tuollaiset ihmissuhteet pellolle.

Olen yrittänyt suunnitella milloinka ne tuparit pitäisin (ja mahdollisesti ehkä samassa myös synttäritkin). Jotenkin on vaan hirmu vaikea keksiä päiväystä niille. Pidän ne myös kahteen eri kertaan. Toiset on alkottomat (että ystävän lapsetkin voi tulla) ja toiset sellaiset joissa halutessaan voi ottaa alkoa. En vaan vielä kunnolla tiedä ketä kutsun kummalle kerralle, vaiko vaikka molemmille jos niin tahtoo. Olisi sitäpaitsi vielä tekemistä täällä. Olohuoneen ja keittiön kattolampuista en enää edes haaveile (ei mitään tietoa milloinka ne kattoon saan) mutta ainakin pitäisi vihdoinkin se uuni puhdistaa kun ällöttää kun en ole sitä entisten asukkaiden jälkeen puhdistanut. Ovatpa he sitten sen putsanneet tai eivät niin putsausta se tarvitsee. Pääsisin sitten vaikka leipomaankin. Jos vaikka putsaisin sen ensi viikolla sellaisena päivänä kun ei ole mitään menoja.

Taitaa jäädä ennen tupareita se seeprataulukin laittamatta kun on niin iso etten sitä yksinäni saa laitettua. Äiti kuulemma voisi tulla avuksi muttei vielä tiedä milloinka pääsee. 

Jossain vaiheessa Olisi yhdistyksenkin pikkujoulut sekä sitten vielä ns. tyttöjen pikkujoulut (joissa luultavasti myös miehiäkin muutama?)

Toivottavasti ei tämä teksti lähtenyt muualle kun hävisi hetkeksi kun kirjoitin tässä välin whatsappia...

Tänään vaikka tässä puhelimessa olikin virtaa niin sammui aivan itsekseen. Sitä ennen takkusi koko ajan vaikka tein päivityksiäkin. Oli muutenkin mielessä sulkea tämä puhelin hetkeksi että alkaisi taas paremmin toimimaan.

Syötätystä ja ryhmissä käymistä

Olen parina päivänä suosiolla kirjoittanut tietokoneella sillä käsialassani ei ole tapahtunut mitään muutosta parempaan. 

Kävin tänään eräässä tanssi ryhmässä ja sen jälkeen eräässä keskustelu ryhmässä. Tässä lähi päivänä kävin kirjoitus ryhmässä joka vasta alkoi ensimmäistä kertaa. Vaikutti tosi kivalle se ryhmä.

On ollut nyt väsynyt olo ja samalla helpottunut kun voi ottaa viikonlopun niin rennosti kun ei ole minnekään menoa.

Tänään on syötättänyt kamalasti ☹️ Nytkin syön rusinoita, eivätkä ne todellakaan sovi laihdutukseen sillä 100 grammassa on noin 59 grammaa sokeria. 

Herkuttelin myös yhdellä suffelilla ja da capo patukalla. Niistä tuli niin yhtä tyydyttynyt olo kuin esim jos polttaessa teki mieli tupakkaa ja kun sitä sitten sai tai kuin kahvihammasta on kolottanut ja sitten saanut sitä. Luulenpa että minulla on jonkin sortin sokeririippuvuus (jota ei oteta vakavasti). 

Kävin tässä eräs päivä ystävänikin luona ja yhden toisen ystävänikin kanssa kirjoitellaan lähes päivittäin whatsappia enemmän tai vähemmän.

Kyllä nämä hetket omien harrastustenkin jne parissa ovat minulle tärkeitä. Jaksan sitten enempi sosiaalisia tilanteita kun saa olla tarpeeksi omien juttujen parissa.

Se on sitten lokakuu ja se tarkoittaa sitä että on tässä kuussa synttärit. Vaikka muutenkin tähän tammikuussa muutin niin en vieläkään ole saanut aikaiseksi pitää tupareita. Jospa viettäisin molempia samassa, kuten tein viime kämppäänkin muuttaessani. Silloin tosin olin asunut siinä vain 2 kuukautta kun ne jo pidin.  Jos minulle läheiset jotain lahjaa   hommata niin toivon että se olisi jotakin käytännöllistä. Ja vaikka kuulostaakin taas kliseeltä niin vieraat on se ihan paras lahja. Osaan nimittäin antaa arvoa vieraille sillä niin usein kävi niin ettei kukaan kutsutuista tullut. Joskus kun niin kävi niin vedin yksin perseet ja simahdin sängylle vaatteet päällä. Sitten kun joskus sain yhdenkin vieraan juhlimaan kanssani niin olin siitäkin todella iloinen. Tätä nykyä kyllä on kutsuttaviakin enemmän 🥰

Rahaa on mennyt tässä kuussa todella paljon ja enimmäkseen laskuihin. Tuntuu että tässä kuussa on tullut kaikki mahdolliset laskut mitä vaan voi olla. Vuokra vie eniten rahaa eli 718 euroa jonka osuudesta eräs siihen laskettu summa on vesilasku. Tässä kämpässä kuitenkin on 56,5 neliötä ja viihdyn tässä hyvin. On kaksi huonetta ja keittiö ja tuo keittiökin on kivan kokoinen. Vessa vaan on epäkäytännöllinen, sillä siellä ainut säilytystila on lasinen hylly peilin edessä. Muita kylpyhuone tarvikkeita pitää säilyttää pesukoneen päällä kun ei niille oikein muutakaan tilaa ole. Lisäksi pitäisi suihkuverhossa olla toisenlaiset nipsuttimet että suihkuverhoa voisi käyttää koko alueella mikä sille on tarkoitettu.

Seuraavaksi teen iltakahvit ☺️ Jatkan koneella kirjoittelua.