Olin vuoden alussa palaamassa kotiini joulun ja uuden vuoden vietosta niin eteisessä huomasin että miten ihmeessä siinä on iso lätäkkö. Menin muihin huoneisiin niin joka paikassa lillui vettä, ihan peräseinien myöten. Tuli paniikki ja panikoin huoltoukolle soittoakin niin sekin pahensi paniikkia. Taustamusiikki soi aika pitkään siellä kun oli jo yö kun kotiin palasin. Hoputin että asialla on kiire sillä aluksi tuntui että luulevat vesivahinkoa paljon lievemmäksi kuin mitä se olikaan. Vettä tuli yhä lisää sisälle koko ajan aika kovalla vauhdilla niin kauan kunnes huoltomies tuli paikalle ja katkaisi veden tulon. Putki oli säitten takia posahtanut rikki ja toinenkin putki oli jo pullollaan sen oloisena että sekin posahtaa.
Tuli taas kiire saada uusi kämppä mutta tehtyäni asunto hakemuksen, minulle ehdotettiin heti seuraavana päivänä toista niistä asunnoista joihin olin hakenut, eli pienen matkan päähän.
Entisestä kämpästä tykkäsin paljon vaikka olikin 42 neliöinen ja uudessa on 56 neliötä, 2 huonetta ja keittiö, joka on ihan huoneen kokoinen eikä mikään pikkutuinen nurkkaus/keittokomero. Hieman jännitän uusia naapureita ja etenkin ulkoraput pelottaa, varsinkin alas mennessä kun ovat niin hemmetin liukkaat näillä keleillä ja muutenkin iskee tuolloin korkean paikan kammo. Lisäksi minulla on huoltomiehille asiaa sillä siinä kämpässä on hajonnut useampikin juttu.
Tämä muutto on ollut minulle muutoista koskaan stressaavin muutto. Lähes kaikki mahdolliset asiat jotka vaan voivat mennä pieleen niin ne myös menivätkin, ihan pikku asioista lähtien. Toki on tässä hyviäkin puolia (kuten suht nopeasti kämpän saanti) muttei se aina lohduta, varsinkaan niinä hetkinä kun stressaa, vituttaa, väsyttää ja joka paikkaa kolottaa. Parina yönä syötiinkin äidin kanssa vasta vähäsen yöllä kun oltiin syöty vain aamupala. Lisäksi molemmilla oli kamalaa kropan kipuja, etenkin selässä. Olo oli tuskainen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin koska niin moni asia meni vituralleen.
Tänään olen pitänyt huili päivän sillä joka paikkaa kolottaa ja muutenkin vielä hieman stressaan.
Lähi aikoina olen nähnyt taas lukua 666 joka puolella (viimeksi tänään askelmittari näytti 1666). Tuollaista on tapahtunut muutama vuosi aiemminkin ja silloinkin kaikki alkoi mennä päin persettä, mutta jossain vaiheessa sitä lukua ei näkynyt pitkään aikaan ja alkoi paremminkin silloin mennä. Minulla on taas jokin painostava tunne ylläni.
Huomenna aloitan tavaroitten karsinnan ja sitähän riittää sillä muutossa ei ehtinyt niitä läpi käydä kun piti tyhjentää kämppä kolmessa päivässä kun niillä oli kiirettä alkaa remontoida sitä sen vesivahingon takia. Vahinko kartoituksessa luki että vettä oli valunut asuntoon satoja litroja.
Minun aikaisemmassa kämpässäkin oli vesivahinko koska katto vuoti kun remonttiukot tuolloin siellä kolistelivat. Silloin vesivahinko oli mennyt käytävän kattoa myöten, mutta oli silti lievempi kuin viime kertainen vesivahinko. Eli helvetin huonoa tuuria. Jos vielä kolmannen kerran niin käy niin muutan talvella igluun ja kesällä telttaan äidin pihalle alivuokralle. (En kuitenkaan oikeasti, mutta voipi olla että revin sitten pelipöksyni 😡💩)
Tämän päivän vielä otan rennosti, tai ainakin yritän ottaa.